Mitä tiedekuntajärjestö tekee? Totta puhuakseni en ollut juurikaan ajatellut asiaa ennen viime vuotta. Tiesin tiedekuntajärjestön järjestävän johtajuussymposiumin, ja ajoittain kopot mainitsivat käyneensä kollegioissa keskustelemassa muiden kopojen kanssa (pistäkää termi ”kollegio” muistiin, palaan siihen vielä). Opiskelijan arjessa tiedekuntajärjestö ei näy niin konkreettisesti kuin se oma ainejärjestö, joka järjestää tapahtumat, tarjoaa kahvit ja huolehtii edunvalvonnasta. Tiedekuntajärjestöllä on kuitenkin oma roolinsa, jota toivon avaavani tässä tekstissä.
Johdon jäseniä ovat tiedekunnan opiskelijat, ja äänivaltaisia jäseniä Staabi, Boomi ja Iltakoulu. Pääasiassa Johto keskittyy edunvalvontaan, poikkitieteellisten tapahtumien järjestämiseen sekä kansainvälisiin opiskelijoihin. Koska kirjoittelen tätä tekstiä edunvalvontablogiin, keskityn juurikin tuohon kategoriaan. Siinä missä Staabi huolehtii hallintotieteilijöiden eduista yliopistossa, Johto tekee edunvalvontaa tiedekunnan tasolla. Karkeasti yksinkertaistettuna voisi sanoa meidän kokoavan yhteen hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen yhteisiä asioita ja vievän niitä eteenpäin.
Otetaanpa väliin käytännön esimerkki Johdon työstä. T3-prosessia tarkemmin seuranneet saattavat muistaa yhä termin J5. Tällä viitattiin uuteen johtamiskorkeakouluun, jossa tuotantotalous ja tietojohtaminen liittyisivät vanhaan johtamiskorkeakouluun. No, asioita tapahtui ja yhtäkkiä tiedekunnassa on Johdon kannalta varsin kiintoisa tilanne. T3-kiemuroissa kävikin nimittäin niin, etteivät tuotantotalouden ja tietojohtamisen opiskelijat liittyneet johtamiskorkeakouluun, mutta kyseisten opintosuuntien henkilökunnat liittyivät. Vuoden alussa käsillä oli siis tilanne, jossa uudessa johtamisen ja talouden tiedekunnassa tehtiin tuotantotaloutta ja tietojohtamista koskevia päätöksiä, mutta näiden alojen opiskelijoilla ei ollut mahdollisuutta saada opiskelijaedustajia asioista päättäviin elimiin. Dekaani on sittemmin korjannut tilannetta hankkimalla aloille opiskelijaedustajan tiedekuntaneuvostoon. Opiskelijoiden ja henkilökunnan sijoittuminen eri tiedekuntiin on hyvin erikoinen yhdistymisprosessin kuriositeetti, mutta se on tarjonnut Johdolle mahdollisuuden kurottaa kohti kyseisten alojen kiltoja, Indecsiä ja Man@geria, joille lähetin vuoden alussa kutsun tammikuun kollegioon. Tapahtumapuolesta kiinnostuneemmat voivat nähdä yhteistyön tuloksia vaikkapa Wappu pre-partyssä huhtikuussa.
Entäs mikä sitten on kollegio? Se on johdon järjestämä kuukausittainen tapahtuma, jossa keskustelemme tiedekunnan ajankohtaisista asioista. Edellistä puheenjohtajaamme siteeratakseni: ”kollegio on sitä kevyttä kopoa”, ja kaikki koponmieliset tiedekunnan opiskelijat ovat tervetulleita. Sattumalta tämän blogin ilmestymispäivänä on maaliskuun kollegio, joten käytän tämän tilaisuuden häpeilemättömään markkinointiin!
Kappas, sain koko tekstin kirjoitettua ilman yhtäkään johto-aiheista sanaleikkiä! Yllättävän johdonmukaista minulta.
Lassi Hursti
Johto ry:n puheenjohtaja
