Tänäkin syksynä suuri joukko innokkaita fukseja aloitti opintonsa Tampereella reippaiden tuutoreiden opastuksella. Alkusyksy ja fuksiviikot vyörähtivät kovalla vauhdilla ohi toinen toistaan hauskemman tapahtuman äärellä. Taas kerran pääsimme staabilaisten seurassa ihailemaan auringon laskeutumista Näsijärveen Tampereen Pursiseuran laiturilta, tanssimaan uusien ja vanhojen kasvojen kanssa RantaPoron lattialla, sitsaamaan Messukylän työväentalolla sekä todistamaan kun taas jälleen yksi vuosikurssi staabilaisia valellaan Kastajaisissa virkamieshengellä.
Ainakin itsestäni tuntuu kuin ensitapaaminen olisi ollut vasta eilen, mutta yhtäkkiä huomaankin marraskuun lähenevän loppuaan, lehtien pudonneen puista ja taivaan olevan syksyn seesteisen harmaa. Tuntuu hassulta ajatella, että yli neljäsosa lukuvuodesta on jo takanapäin.
Fuksiviikkojen menon ja meiningin ollessa pehmeä pudotus yliopistomaailmaan, pudotus luentosalin penkille ja arkisiin opiskelurutiineihin saattaa jysähtää vasten kasvoja. Haluaisinkin muistuttaa kaikkia huolehtimaan omasta jaksamisesta ja voimavaroista näin päivien ollessa harmaita.
Vaikka välillä syksyn harmaus vääjäämättäkin tuntuu hieman ankealta, opiskelu yliopistolla on kuitenkin paljon muutakin kuin luennot, tentit ja opintopisteiden metsästys. Fuksiviikot on se ensimmäinen sysäys, jossa uusiin kasvoihin pääsee tutustumaan, mutta se ainejärjestön opiskeluiden keskelle tuoma yhteisöllisyys syntyy loppukädessä opiskeluiden ohella arjessa, toimien ankkurina ja vastapainona opiskeluiden ja töiden kiireelle.
Staabin toimisto on vuodesta toiseen ollut paikka, johon kuka tahansa voi astua sisään ilman sen kummempaa syytä. Se on paikka, jossa voi hengähtää, vaihtaa kuulumisia tai vain istua ja juoda kupin kahvia silloin, kun arki tuntuu raskaalta. Toimistolla hengailuun ei tarvitse olla mitään erityistä syytä, sillä toimisto on auki juuri sitä varten, että siellä voi vaan olla, kuunnella puheensorinaa ja nauttia kahvin tuoksusta. Toimiston ideana onkin olla matalan kynnyksen kohtaamispaikka – paikka, jossa kaikki voivat kokea olonsa tervetulleeksi ja tuntea kuuluvansa joukkoon.
Monesti kuulee ensimmäisen vuoden opiskelijoiden suusta mietteitä siitä, että sen oman porukan löytäminen tuntuu vaikealta ja moni pelkääkin jäävänsä ulkopuoliseksi, jos ei samanhenkisiä tunnu heti opintojen ensimmäisinä päivinä löytyväni. Totuus kuitenkin on, että mikään kiire ei ole, vaan omaa paikkaa ja porukkaa saa ja kannattaakin etsiä, eikä tarvitse pelätä jäävänsä yksin vaikka vielä tuntuisikin siltä, ettei ole aivan täysin päässyt mukaan menoon. Ystäviä ja uusia tuttavuuksia löytyy varmasti pitkin vuotta ja ihan kaikilta vuosikursseilta – usein myös juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Itse asiassa usein ne parhaat ystävyyssuhteet syntyvät aivan täysin sattumalta jossain hetkessä, kuten toimiston sohvalla, sitsien jälkeen narikassa tai ihan vaan kun törmää johonkin etäisesti tuttuun naamaan vaikkapa yliopiston ruokalassa.
Toimisto on myös turvallinen matalan kynnyksen paikka tutustua uusiin ihmisiin, tai vaikkapa lounasseuran etsimiseen. Toimiston hyödyntämisen lisäksi kannustan myös kaikkia Staabin toiminnasta vähänkään kiinnostuneita lähtemään matalalla kynnyksellä mukaan toimintaan, vaikkapa tiimiin tai tuutoriksi – meillä Staabissa toimii laaja joukko reippaita aktiiveja, ja toimintaa löytyy aina grafiikoista liikuntatapahtumiin sekä muuhun hauskaan, jokaiselle jotain. Itse olen löytänyt parhaat staabilaiset kaverini juurikin aj-toiminnan kautta, sillä se on ehdottomasti yksi parhaista tavoista tutustua porukkaan ja saada unohtumattomia ja mahtavia kokemuksia.
Opiskeluaika on pitkä matka, jonka kulkeminen se on paljon antoisampaa kun sitä ei tarvi taivaltaa läpi yksin. Kannustankin kaikkia lähtemään mukaan toimintaan – joko tapahtumakävijänä, itse toimijana tai vaikka vaan satunnaisena toimistokahvin nautiskelijana. Uusi toimistotila onkin tämän yliopistomatkan varrella oleva tukikohta, jonne toivon kaikkien löytävän – paikka, missä voi ladata akkuja ja samalla kokea olevansa osa jotain isompaa. Staabin toimisto ei ole vain tila, se on yhteisön sydän, joka pitää meidät kasassa.
Joten hei, hyödynnä sitä! Astu sisään ja nappaa kuppi ja anna staabilaisen meiningin piristää sun arkea. Kukaan ei pärjää yksin, eikä tarvitsekaan. 😊
Magdalena Honkasalo
Staabi ry:n tuutor- ja yhdenvertaisuusvastaava
