Tällä viikolla poikkeuksellisesti edunvalvontablogiin kirjoittelee projektivastaavamme Anni, joka tuo terveisiä Staabin valmennuskurssin suhteen! Valmennuskurssin löydät tästä osoitteesta. Pidemmittä puheitta päästään Annin ääneen!
Kevät tarkoittaa monille katseen suuntaamista tulevaisuuteen. Joillekin se voi tarkoittaa uudenvuoden lupausten toteuttamista, kun taas toisille vaikkapa kesäsuunnitelmien tekemistä.
Minua se muistuttaa pääsykoekeväistäni, joita kertyi lopulta kaksi kappaletta. Niiden ajatteleminen nostaa pintaan monia tuntemuksia, joista päällimmäisenä mieleeni muistuu
epävarmuuden tunne omasta tulevaisuudesta. Muistankin ajatelleeni viime vuonna ensimmäistä yliopistokevättä viettäessäni, kuinka onnekas olen, kun saan stressata tenteistä ja tehtävien palautuksista sisäänpääsyn sijaan.
Tänä keväänä pääsen samojen asioiden äärelle, kun järjestämme ensimmäistä kertaa Staabin ikioman valmennuskurssin. Koska lähes me kaikki hallintotieteiden opiskelijat olemme saman pääsykoerumban läpikäyneitä, en voisi kuvitellakaan parempia mentoreita tuleville fukseille. Konkreettisen tietotaidon lisäksi valmennuskurssimme vahvuus on ennen kaikkea vertaistuki: me tiedämme, kuinka uuvuttava pääsykoekevät voi olla, mutta olemme kuitenkin eläviä todisteita siitä, että aina sinne yliopistoon joitakin sisään pääsee.
Vertaistuki on elintärkeää myös hakijoiden kesken, ja paras asia mitä itsekin sain valmennuskurssilta ovat sydänystävät, jotka ovat säilyneet aina tähän päivään asti.
On myös mieletön rikkaus, että valmennuskurssin myötä osallistujat pääsevät osaksi Staabi -perhettä jo ennen yliopiston alkamista. Tämä vahvistaa yhdistyksemme tärkeää arvoa, nimittäin yhteisöllisyyttä. Oman opiskelijayhteisön puuttuminen olikin omien välivuosieni aikana asia, jota kaipasin kovasti. Raotus opiskelijayhteisöön voi toimia myös hyvänä motivaattorina sisään
pääsemiselle. Ennen kaikkea toivon, että mahdollisimman moni valmennuskurssin osallistujista saisi kokea tuon saman ihanan tyytyväisyyden tunteen ensikeväänä, kun voi todeta
opiskelevansa omaa unelmien alaa ja olevansa matkalla kohti omia tavoitteitaan.
Aurinkoisin terveisin,
Projektivastaavanne Anni
