Edunvalvonnassa on monia eri käsitteitä, jotka tuppaavat menevän välillä itse kullakin sekaisin. Tällä kertaa ajattelinkin avata, millaisia eroja käsitteillä edunvalvonta, sosiaalipolitiikka ja koulutuspolitiikka on ja millaisia ajankohtaisia teemoja näillä sektoreilla on ollut.
Edunvalvonta on laaja käsite, joka sisältää sopon ja kopon. Se on nimensä mukaan tietyn ryhmän, meidän tapauksessamme opiskelijoiden, etujen edistämistä, kehittämistä ja valvomista. Käytännössä tätä tehdään esimerkiksi kannanottoja tekemällä ja pitämällä yhteyttä henkilökuntaan. Hyvä esimerkki tältä vuodelta on Johto ry:n kanssa toteutetut kannanotot palautejärjestelmästä ja opiskelijaviestinnästä.
Sosiaalipolitiikkaan liittyy esimerkiksi opiskelijoiden asuminen, toimeentulo, terveys ja hyvinvointi. Sosiaalipoliittiset teemat siis vaikuttavat opiskelukykyyn, mutta ne tapahtuvat opintojen ulkopuolella (lisätietoa TREYn nettisivuilla). Staabissa ei ole erikseen nimettyä sosiaalipoliittista vastaavaa, mutta esimerkiksi toimintasuunnitelmassamme lukee, että ”Yliopiston keskeisistä ajankohtaisista koulutuspoliittisista ja sosiaalipoliittisista asioista tiedotetaan yhdistyksen jäseniä”. Yksi tämän vuoden tärkeimmistä ajankohtaisista sopoteemoista on ollut YTHS-maksun uudistuminen. Esimerkiksi viikkotiedotteessa on viestitty siitä, miten ja mihin mennessä maksu tulee maksaa Kelalle. Lisäksi tänä vuonna viikkotiedotteessa on tiedotettu Nyyti ry:n, joka on opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä järjestö, tapahtumista ja chateista. Voit myös tutustua Nyytin toimintaan heidän verkkosivuillaan.
Koulutuspolitiikalla tarkoitetaan taas nimenomaan niitä opiskeluun vaikuttavia asioita, jotka tapahtuvat opinnoissa. Esimerkkejä tältä vuodelta ovat kysymykset kurssien arvioinneista, arviointien venyminen yli kolmeen viikkoon, positiiviset ja negatiiviset kokemuksen opinnäytteiden ohjaajien toiminnasta sekä ehkä tuoreimpana tilavähennyksiin ja lähitoteutukseen palaamiseen liittyvät kysymykset.
Tähän loppuun olisikin hyvä kertoa vielä tulevan kevätlukukauden opetuksesta. Toivottava kehityssuunta on se, että kevätlukukaudella voidaan palata ”normaaliin”. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajat voivat lisätä lähiopetuksen määrää. Tässä tulee huomioida se, että opettajat voivat myös vaatia läsnäoloa lähitoteutuksella, eli kaikkia kursseja ei voi suorittaa etänä. Asiasta on tulossa tiedotusta, mutta tämä kannattaa pitää mielessä!
Kopo- ja sopoterveisin,
Koponne Julia
