Oikein mukavaa viikon aloitusta kaikille staabilaisille! Tänään blogin valtaa kertomus hallopedin, eli hallinnon opiskelijaedustajan, toiminnasta. Vaikka hallopedeja on monilla eri yliopiston tasoilla ja eri elimissä, niin itse toimin tiedekuntamme Johtamisen ja talouden tiedekunnan yhtenä hallopedina. Yhteensä meitä hallinnon opiskelijaedustajia on viisi kipaletta (kolme hallintotieteistä sekä kaksi kauppatieteistä) + yksi tekniikan alan opiskelijaedustaja. Meidän tiedekunnassamme on nimittäin sellainen jännä yksityiskohta, että vaikka tiedekuntaamme ei kuulu tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijat niin näiden tutkinto-ohjelmien henkilökunta on kuitenkin osa tiedekuntaamme (ja jos tässä vaiheessa pääsi ylle syntyi kysymysmerkki niin älä huoli, we’ve all been there). Hallinnon opiskelijaedustajat valitaan kaksivuotiskaudeksi, ja uusien hallopedien haku onkin tiedossa tämän vuoden syksyllä; omaan hakemukseeni en muistanut kirjoittaa edes tiedekuntaani, ja valituksi tultiin siltikin. En kannusta teitä kiinnostuneita ottamaan mallia toiminnastani, mutta ehkäpä töhöilyni on osoitus siitä, että hallopedien ei odoteta olevan täydellisiä 😉
Käytännössä hallopedina oleminen ei vie kauheasti aikaa; mikäli itsellä on kiireitä niin helpoimmalla pääsee tutustumalla esityslistaan ennen kokousta, ja mikäli on estynyt osallistumaan kokoukseen, niin silloin pyydetään oma nimetty varajäsen paikalle. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa, joista viimeisimmät kaksi kokousta on olleet etäkokouksia. Esityslista vaihtelee joka kerta, mutta yleensä esityslistalla on aina dekaanin kuulumiset, koulutuksen ja tutkimuksen varadekaanin kuulumiset sekä väitöskirjojen hyväksymisiä. Lyhyimmillään tiedekuntaneuvosto on kokoustanut alle 20 minuuttiin, mutta pisimmillään keskustelu on ollut niin vilkasta, että kaksi tuntia ei ole meinannut riittää (onneksi fyysisissä kokouksissa on aina kahvi- ja evästarjoilu). Kevään aikana kokouksissa on puhuttanut muun muassa 2020 valintakokeet, yliopiston ja tiedekunnan strategia sekä tohtorikoulutusta koskevat määräykset; tiedekuntaneuvostossa saa siis todella kattavan kuvan sekä yliopiston, että oman tiedekunnan toiminnasta ja esimerkiksi rahoituksesta (joka sitten ei ole meikäläisen vahvuus eli kiinnostuneet voivat tentata jotain muuta hallopedia, kiitos).
Mikä sitten on opiskelijaedustajan rooli tiedekuntaneuvostossa? On toki sellaisia kokouksia, joiden keskusteluihin ei itsellä tunnu olevan osaa eikä arpaa, kun keskustelemme esimerkiksi väitöskirjojen kriteereistä. Olemme kuitenkin päässeet kanssaopiskelijoiden kanssa ääneen esimerkiksi Sustainable Urban Development -kandidaattiohjelmaa käsiteltäessä, ja isossa kuvassa koen hallopedin roolin tiedekuntaneuvostossa äärimmäisen tärkeäksi, erityisesti tiedekunnan sisäisen tiedonvälityksen kannalta. Ennen tiedekuntaneuvoston kokoontumista järjestetään Johto ry:n johdolla kollegio, jossa kuullaan niin tiedekuntaneuvoston esityslista kuin tiedekunnan ainejärjestöjen ja kiltojen kuulumiset. Näin ollen järjestöt saavat tietoa siitä, mitä tiedekuntaneuvoston kokouksessa tullaan käsittelemään, ja näihin asioihin voidaan muodostaa tarvittaessa yhteinen kanta. Tämän kannan hallopedit voivat sitten viedä tiedekunnan kuultavaksi tiedekuntaneuvoston kokoukseen, ja kokouksista kirjoitetut muistiinpanot lähetetään tiedekuntamme järjestöjen ja kiltojen hallitusten yhteiseen Telegram -ryhmään. Alleviivatakseni hallopedit harjoittavat siis opiskelijoiden edunvalvontaa.
Tiedekuntaneuvostossa pääsee siis osaksi tiedeyhteisöä, ja ainakin itsestäni on mukavaa tutustua paremmin esimerkiksi tiedekuntamme professoreihin. Itse hain hallopediksi puhtaasta mielenkiinnosta tiedekuntamme toimintaa kohtaan, ja myös sen takia, että etsin tapaa harjoittaa opiskelijoiden edunvalvontaa. Järjestötoimintaan sitoutuminen tuntui liian raskaalta, mutta en malttanut kuitenkaan jäädä täysin sivuun opiskelijatoiminnasta. Voin kyllä rehellisesti sanoa, että kannatti hakea! Olen oppinut paljon muun muassa koulutuspolitiikasta, korkeakoulukentästä sekä ylipäänsä yliopistomme toiminnasta, ja näiden taitojen esiintuominen on ollut itselleni relevanttia myös työhaastatteluissa. Hallopedina ei tarvitse jäädä yksin, kun hommaa tehdään kuitenkin muiden hallopedien kanssa ja lisäksi tukena on myös muiden tiedekuntien hallopedit sekä TREYn hallitus ja heidän asiantuntijansa.
Voisin kirjoittaa hallopedin tehtävistä vaikka kuinka paljon, mutta ehkä nyt on aika lopettaa. Kannustan teitä kaikkia pohtimaan sitä mahdollisuutta, että hakisitte hallopediksi, kun haku tänä syksynä jälleen aukeaa. Valmis tekijä ei todellakaan tarvitse olla, vaan tärkeintä on kiinnostus tehtävää kohtaan! Vastaan äärimmäisen mielelläni kysymyksiin ja kerron hallopedina olemisesta lisää, mikäli sellainen tarve tulee. Minuun saa yhteyttä somen kautta (Telegram/ Instagram/ Facebook/ Twitter) tai laittamalla sähköpostia jutta.kuusela@tuni.fi. Toki toivon, että syksyllä voin antaa lisätietoa myös kasvotusten.
Toivottavasti olette kaikki voineet hyvin näinä poikkeusaikoina. En malta odottaa syksyä ja mahdollisuutta tavata jälleen teitä kaikkia staabilaisia! Toimiston menoa on myös kova ikävä. Nauttikaa kesästä, ottakaa rennosti (mikäli vain mahdollista) ja syökää paljon jäätelöä! Halataan kun tavataan.
Rakkaudella
Jutta
