Ohjaavat dokumentit

Yhdistyksen toimintaa ohjaavat monet dokumentit: strategia, säännöt ja ohjesäännöt. Tältä sivulta löydät kaiken tärkeän.

 

Strategia

Unelmien Staabi 2020

Toiminnan tarkoitus

Staabi on Tampereen yliopiston hallintotieteiden opiskelijoiden järjestö, joka valvoo hallintotieteilijöiden etua ja jonka toimintaan jokainen jäsen voi osallistua yhteisöllisen ilmapiirin ja monipuolisten tapahtumien ansiosta.

Arvot

● Avoimuus
● Vastuullisuus
● Yhdenvertaisuus
● Yhteisöllisyys

Strategiset päämäärät

● Staabi ajaa jäsentensä etua niin yliopistossa kuin yliopiston ulkopuolella
● Staabin talous ja hallinto luovat vakaan pohjan yhdistyksen toiminnalle
● Staabi muodostaa yhteisön, johon kaikki jäsenet tuntevat kuuluvansa

Tavoitteet

Edunvalvonta

● Staabin jäsenten opinnot ovat sujuvia ja opiskelijoiden näkökulma tuodaan esiin yliopiston hallinnossa
● Staabin jäsenille tarjotaan opintojen aikana kattavasti tietoa työelämästä sekä edistetään jäsenistön työllistymismahdollisuuksia
● Hallintotieteiden asema on hyvä ja tunnettu yhdistyvässä Tampereen yliopistossa, Tampereella sekä valtakunnallisesti

Vakaus

● Staabin talous on vakaalla pohjalla ja toiminnan rahoitus perustuu useisiin säännöllisiin tulonlähteisiin
● Yhdistyksen hallituksen jäsenten sekä muiden toimijoiden keskinäiset tehtävänjaot ja vastuut määritellään tarkasti
● Staabin toimintaa ohjaavat säännöllisesti päivitettävät dokumentit, joiden sisältämien tavoitteiden toteutumista seurataan

Yhteisöllisyys

● Staabi tarjoaa monipuolista toimintaa jäsenille, joilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita
● Opintojen ja elämän eri vaiheissa olevien opiskelijoiden tarpeet huomioidaan
● Staabissa on yleinen tervetullut ilmapiiri, joka kannustaa kaikkia osallistumaan toimintaan
● Staabilla on yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat jäsenistölle etuja.

Keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi

Edunvalvonta

● Luodaan kanavia, joissa opiskelijat voivat tuoda ilmi opintojen epäkohtia
● Kannustetaan jäsenistöä hakemaan hallinnon opiskelijaedustajapaikkoja ja luodaan Staabiin koulutuspolitiikasta kiinnostuneiden verkosto
● Luodaan jatkuva, kynnyksetön yhteydenpitotapa opiskelijoiden ja henkilökunnan välille
● Tehdään lukiovierailuita järjestelmällisesti ja vakiinnutetaan abitiimin toiminta
● Tehdään yhteistyöstä organisaatioiden kanssa järjestelmällisempää. Kartoitetaan organisaatiot, joihin hallintotieteilijät ovat työllistyneet, ja panostetaan yhteistyöhön erityisesti näiden kanssa.

Vakaus

● Tehdään selvitys vaihtoehtoisista tulonlähteistä (esim. yritysyhteistyö, vuosittainen jäsenmaksu, iso poikkitieteellinen tapahtuma, valmennuskurssi)
● Laaditaan keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma
● Jaostojen ja toimihenkilöiden toiminta vakiinnutetaan ja niissä toimimisesta tehdään houkuttelevaa
● Säännöllisesti päivitettävä strategia ohjaa toimintasuunnitelmaa vuosittain
● Toimintasuunnitelmassa on oma osionsa jatkuvalle toiminnalle ja vuosikohtaisille tavoitteille. Jäsenistöä osallistetaan toimintasuunnitelman suunnittelussa.
● Toimintakertomuksessa on oma osansa hallinnon ja talouden yleiskuvaukselle sekä yksityiskohtaisemmalle vuosikertomukselle

Yhteisöllisyys

● Panostetaan fuksiviikkoihin ryhmäyttämällä opiskelijat oman vuositasonsa opiskelijoiden kesken sekä tutustuttamalla fukseja myös vanhempiin opiskelijoihin
● Lisätään poikkitieteellisten tapahtumien määrää
● Kehitetään Staabille oma suuri poikkitieteellinen tapahtuma
● Järjestetään monipuolisesti tapahtumia huomioiden jäsenistön erilaiset kiinnostuksen kohteet (esim. etkot, liikuntatapahtumat, kulttuuri jne)
● Lisätään tapahtumiin alkoholittomia vaihtoehtoja
● Järjestetään kaikille avoimia tapahtumien suunnittelutilaisuuksia
● Kartoitetaan mahdollisuudet oman tilan hankkimiselle
● Järjestetään tapahtumia ympäri lukuvuoden

Säännöt

Yhdistyksen säännöt
(hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 16.11.2017)

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on STAABI Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

2 § Toiminta ja tarkoitus

STAABI ry:n tarkoituksena on toimia Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien etujärjestönä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokous-, keskustelu-, koulutus- ja ajanviettotilaisuuksia, pyrkii edistämään hallintotieteiden opiskelijoiden ja työelämän vuorovaikutusta, pitää yhteyttä vastaavanlaisiin yhdistyksiin ja kerhoihin, harjoittaa opintoneuvontaa ja -yhteistyötä sekä osallistuu ylioppilaskunnan toimintaan.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa raha-avustuksia, järjestää pienimuotoista varainhankintaa sekä myöntää pienimuotoisia taloudellisia avustuksia Tampereen yliopiston hallintotieteiden tutkinto-ohjelman opintosuuntakohtaisille ainejärjestöille ja toimintaluvan saaneille yhdistyksen alaisille kerhoille.

3 § Jäsenyys

Yhdistyksen jäseniä ovat:

1) Varsinaiset jäsenet. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä Tampereen yliopistossa hallintotieteiden kandidaatiksi, maisteriksi, lisensiaatiksi tai tohtoriksi opiskelevat, jotka ovat maksaneet syyskokouksessa määrätyn jäsenmaksun. Suoritettuaan jäsenmaksun varsinaisen jäsenen on ilmoitettava yhdistyksen jäsenluetteloa varten täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsen erotetaan yhdistyksestä tutkinto-oikeuden päättyessä.

2) Kannatusjäsenet, jotka voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka ovat maksaneet syyskokouksessa määrätyn kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

3) Kunniajäsenet, joille yhdistyksen syyskokous on kunniajäsenyyden myöntänyt. Kunniajäsenyys voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut merkittävällä tavalla yhdistyksen hyväksi tai joka muutoin on huomattavasti edistänyt hallintotieteiden asemaa yhteiskunnassa. Kunniajäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin ilman pääsymaksua. Kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla eroamisestaan lainmukaisesti. Erotessaan jäsen menettää hänelle kuuluvat jäsenoikeudet.

Yhdistyksen jäsen, joka toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voidaan erottaa hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa 2/3 ääntenenemmistöllä. Tässä kokouksessa on asianosaisella oikeus tulla kuulluksi.

5 § Jäsenmaksu

Yhdistyksen jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenmaksu on kertaluonteinen ja kannatusjäsenmaksu on vuotuinen.

6 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous sekä muut tarpeelliset ylimääräiset kokoukset.

Yhdistyksen kokoukset ovat laillisesti koollekutsuttuja ja päätösvaltaisia, kun niistä on ilmoitettu jäsenistölle vähintään kymmenen (10) päivää ennen yhdistyksen verkkosivuilla ja yhdistyksen sähköpostilistalla tai yhdistyksen ilmoitustaululla.

Yhdistyksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja jonka tarkastavat pöytäkirjantarkastajat.

Yhdistyksen kokouksissa suoritettavissa äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, paitsi niissä tapauksissa, joissa nämä säännöt toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. Mikäli yksikin jäsenistä vaatii suljettua lippuäänestystä, ja ehdotusta kannatetaan, pantakoon se toimeen.

7 § Yhdistyksen kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokous on pidettävä maaliskuun 31. päivään mennessä.

Yhdistyksen kevätkokouksessa:

1) esitetään edeltävän toimikauden hallituksen toimintakertomus;

2) esitetään tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta; sekä

3) päätetään vastuuvapaudesta edellisen toimikauden hallitukselle.

8 § Yhdistyksen syyskokous

Yhdistyksen syyskokous on pidettävä joulukuun 15. päivään mennessä.

Yhdistyksen syyskokouksessa:

1) päätetään jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta;

2) hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle tilikaudelle;

3) päätetään uusista kunniajäsenistä hallituksen esityksen pohjalta;

4) valitaan yhdistykselle seuraavalle toimikaudelle hallitus: puheenjohtaja sekä vähintään 3 ja enintään 12 muuta jäsentä, sekä

5) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varamiehet seuraavaksi tilikaudeksi.

9 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on tällöin pidettävä kuukauden (1) kuluessa vaateen esittämisestä.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous voidaan pitää myös, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

10 § Hallitus

Yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanosta ja asioiden hoidosta vastaa hallitus. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja sekä muut yhdistyksen syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet. Työnjaostaan hallitus päättää itse. Hallituksen toimikausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.12.

Hallitus voi nimittää jaostoja, toimikuntia ja toimihenkilöitä harkitsemiinsa tehtäviin.

11 § Hallituksen kokous

Hallituksen kokous on laillinen, kun siitä on ilmoitettu hallituksen jäsenille henkilökohtaisesti vähintään yksi (1) vuorokausi aikaisemmin. Mikäli hallituksen kokouksessa joudutaan äänestämään, sovelletaan tällöin näiden sääntöjen 6 §:n 4 momenttia.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan hallituksen koolle kolmen (3) hallituksen jäsenen sitä häneltä pyytäessä.

Yhdistyksen hallituksen kokouksessa voidaan käyttää etäosallistumismahdollisuutta, mikäli kaikki paikalla olevat hallituksen jäsenet siihen ennen kyseistä hallituksen kokousta suostuvat.

12 § Hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen

Hallituksen jäsen voi erota kesken toimikautensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen jäsenen 2/3 ääntenenemmistöllä, mikäli hän on jatkuvasti estynyt osallistumaan hallituksen toimintaan tai toistuvasti laiminlyö hallitusvelvoitteensa.

Yhdistyksen kokous päättää, valitseeko se erotetun jäsenen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

13 § Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja, aina kaksi yhdessä. Kuitenkin siten, että toinen nimenkirjoittajista on joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Yhdistyksen laskut hyväksyy puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

14 § Tilinkäyttöoikeus

Yhdistyksen tilinkäyttöoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja taloudenhoitajalla. Lisäksi hallitus voi päätöksellään myöntää tilinkäyttöoikeuden myös muulle hallituksen jäsenelle.

15 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy samana vuonna joulukuun 31. päivänä.

Tilit on jätettävä tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi (1) ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee palauttaa tilit lausuntoineen viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajat/toiminnantarkastajat valitaan syyskokouksessa tarkastamaan seuraavan tilikauden tilit.

16 § Yhdistyksen huomionosoitukset

Yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneille jäsenille huomionosoituksia, joista säädetään tarkemmin huomionosoitusohjesäännössä. Ehdotuksen huomionosoituksen saajasta voi tehdä jokainen yhdistyksen jäsen yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti.

17 § Yhdistyksen juhlanauha

Yhdistyksellä on akateemisissa tilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa käytettävä juhlanauha, josta säädetään tarkemmin juhlanauhaohjesäännössä.

18 § Yhdistyksen kerhotoiminta

Yhdistyksen jäsenet voivat perustaa yhdistyksen alaisia kerhoja, joista säädetään tarkemmin kerhotoiminnan ohjesäännössä.

19 § Sääntöjen muutos

Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle. Ehdotuksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen.

Ehdotus käsitellään hallituksen valmistelemana seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Jos ehdotusta ei hyväksytä yksimielisesti, sen on saatava äänestyksessä vähintään ¾ annetuista äänistä puolelleen tullakseen hyväksytyksi.

20 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muuttaminen. Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan. Varojen tarkemmasta kohdentamisesta päätetään purkamisesta päättävässä kokouksessa.

Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa vähintään yhden (1) kuukauden välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen ¾ ääntenenemmistö. Ennen ensimmäistä purkamista koskevan kokouksen pitämistä on tieto kokouksesta annettava erikseen myös kolmelle (3) viimeisimmälle yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle.

21 § Muut säännökset

Muutoin yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

Huomionosoitusohjesääntö

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 10.10.2016.

1 luku: Yleistä

1 § STAABI Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien yhdistys ry myöntää tässä ohjesäännössä esitetyin perustein huomionosoituksia, joiden arvojärjestys on seuraava:

  1. kultainen ansiomerkki
  2. hopeinen ansiomerkki
  3. pinssi

2 § Yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa huomionosoituksen saajista ja myöntämisajankohdista.

3 § Huomionosoituksen myöntämisperusteet on yksilöitävä ja arkistoitava.

2 luku: Ansiomerkit

4 § Yhdistyksellä on kaksiportainen akateeminen ansiomerkki, jonka yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneelle yhdistyksen varsinaiselle, kannatus- tai kunniajäsenelle. Ansiomerkki voidaan myöntää myös yhdistyksen entiselle jäsenelle, joka on toiminut ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi myös yhdistyksestä eroamisen jälkeen. Ansiomerkki on 30 mm halkaisijaltaan oleva pronssinen mitali, jonka etupuolella on kaiverrettu yhdistyksen logo ja takapuolella on kaiverrettu teksti PRO STAABI. Mitali on joko kullattu tai hopeoitu ansiomerkistä riippuen. Mitali riippuu Staabi ry:n 30 mm juhlanauhalla ja kiinnitysneulalla varustetussa nauhakantolaitteessa.

5 § Ansiomerkin myöntämisperusteena on jäsenen osoittama pyyteetön työ yhdistyksen hyväksi. Tällaista voi olla esimerkiksi aktiivinen yhdistyksen toiminnan kehittäminen, tunnettuuden lisääminen tai muu jäsenistön yhdistykseltä saaman hyödyn kasvattaminen.

6 § Ansiomerkki luovutetaan saajalleen myöntämisen päättämistä ensiksi seuraavassa yhdistyksen vuosijuhlassa tai siihen rinnastettavassa tilaisuudessa.

3 luku: Pinssi

7 § Yhdistyksellä on huomionosoituksena kullattu, 20 mm halkaisijaltaan oleva pinssi, joka myönnetään aktiivisesta vapaaehtoistoiminnasta yhdistyksen hyväksi. Pinssissä on kuvattuna yhdistyksen tunnus.

8 § Pinssiä myönnettäessä otetaan huomioon vain myöntämisvuoden aikana tehty pyyteetön työ yhdistyksen hyväksi. Pinssi voidaan myöntää kullekin saajalleen vain kerran. Pinssiä ei voida myöntää yhdistyksen hallituksen jäsenille.

9 § Myönnetty pinssi luovutetaan saajalleen yhdistyksen myöntämisvuoden syyskokouksessa, vuosijuhlassa tai siihen rinnastettavassa tapahtumassa.

10 § Pinssiä kannetaan vasemmassa rintapielessä ja sitä voidaan käyttää myös muissa kuin akateemisissa tilaisuuksissa.

Juhlanauhaohjesääntö

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 10.10.2016

1 § Staabi ry:llä on juhlanauha, jota käytetään ylioppilaskuntanauhan tavoin akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Juhlanauha on 30 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on tummanvihreä ja siinä on molemmin puolin 3 mm reunasta oleva 3 mm leveä valkoinen raita.

2 § Jokaisella Staabi ry:n jäsenellä on oikeus lunastaa juhlanauha itselleen. Nauhan käyttöoikeus säilyy yhdistyksestä eroamisen jälkeen.

3 § Vain Staabi ry:n istuvan hallituksen jäsenillä on oikeus käyttää juhlanauhaa, jonka leveys on 45 mm. Nauha on samanlainen kuin 30 mm leveä. Nauhan pohjaväri on tummanvihreä ja siinä on molemmin puolin 7,5 mm reunasta oleva 7,5 mm leveä valkoinen raita.

4 § Miehet kantavat nauhaa siten, että se kulkee olkapäältä rinnan yli vasemmalle. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Naispuoliset jäsenet kantavat nauhaa siten, että nauha kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle. Naiset voivat myös kantaa nauhaa taiteltuna ruusukkeena vasemmalla puolella rintaa. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.

5 § Käytettäessä juhlanauhaa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa.

6 § Käytettäessä nauhaa yhdessä ylioppilaskunnan juhlanauhan kanssa tulee Staabi ry:n nauhan kulkea ylempänä, jos kyseessä on Staabi ry:n tilaisuus. Juhlanauhaa ei saa kantaa yhdessä muun järjestönauhan kanssa.

Lippuohjesääntö

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 19.11.2015

1 § Staabi ry:llä on lippu, joka on pohjaväriltään tummanvihreä ja vaakasuoraan suorakaiteinen. Lipun vasemmassa reunassa on ylhäältä alas jatkuva hopeinen aalto-/kruunukuvio. Lippuvaatteen tummanvihreän osan keskellä on hopeinen Staabi ry:n symboli, kolmipylväinen stoa.

2 § Kantolipun käyttämisestä Staabi ry:n virallisissa tilaisuuksissa päättää yhdistyksen hallitus ja kiireellisissä tapauksissa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyessään hallituksen varapuheenjohtaja.

3 § Lippua on käsiteltävä sen arvolle kuuluvasti ja lippua kannetaan aina sen omassa tangossa. Ilman suojusta kuljetettaessa lippua seuraa kahden yhdistyksen jäsenen lippuvartio.

4 § Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina ylioppilaslakkia. Lisäksi lippuvartio kantaa Suomen airutnauhoja siten, että naisella nauha kulkee vasemman olkapään ylitse ja miehellä oikean. Sininen väri on nauhassa alimmaisena.

5 § Lipun säilytyksestä, hoidosta ja kunnosta vastaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyessään hallituksen varapuheenjohtaja.

Tuutoroinnin ohjesääntö

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 22.11.2018

1§ Ohjesäännön tarkoitus

Tuutoroinnin ohjesääntö on ylivuotinen toimintaa ohjaava dokumentti, joka varmistaa tuutorivalintojen yhdenmukaisuuden hallitustoimijoista ja toimintavuodesta riippumatta. Ohjesääntö pitää sisällään tuutoreiden valintakriteerit. Ohjesääntö on kaikkien yhdistyksen jäsenten saatavilla.

2§ Tuutorointitoiminnan luonne

Tuutoroinnin tavoite on integroida uusi opiskelija osaksiyliopistoa ja tarjota uudelle opiskelijalle mahdollisimman sujuva aloitus opinnoille. Tuutoreina toimivat samassa tutkinto-ohjelmassa opintonsa aiemmin aloittaneet opiskelijat. Uudet opiskelijat jaetaan tuutorryhmiin, joista jokaiselle ryhmälle osoitetaanomat tuutorinsa. Opiskelukäytäntöjen ohella tuutorryhmät tutustuvat ainejärjestöön, saman alan opiskelijoihin, yliopistoyhteisöön ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Tuutorit saavat toiminnasta kokemusta luottamustehtävässä toimimisesta.

3§ Vastuu tuutoroinnin järjestämisestä

Staabi ry tarjoaa uusille hallintotieteiden opiskelijoille tuutorointia. Tuutorointia ohjaavat arvot, jotka ovatavoimuus, vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Ainejärjestön hallituksen tuutorvastaava tai hallituksen valitsema toimihenkilö vastaa uusien tuutorien rekrytoinnista ja ohjaamisesta yhdessä muun hallituksen kanssa. Aikuistuutorien ja kv-tuutorien rekrytoinnin yhteyshenkilöjä ovat sektorien omat vastaavat.

4§ Tuutorhakuprosessi

Tuutoriksi haetaan kirjallisella tuutorhakemuksella, joiden pohjalta tuutorvalinnat tehdään. Tuutorhaun alkamisesta ja kestosta tiedotetaan jäsenistöä. Tuutoroinnin vastuuhenkilön yhteystiedot tulee olla hakijoiden saatavilla. Hakemuksessa kartoitetaan tuutoriksi pyrkivien motivaatiota tehtävään, aiempaa kokemusta tuutoroinnista, ajallisia rajoitteita tuutorina toimimiseen sekä kiinnostusta vastuutuutorina toimiseen. Jokainen hakemus käsitellään yhdenmukaisesti.

Tuutorvastaavan tai muun hallituksen henkilökohtaiset sidonnaisuudet voivat aiheuttaa eturistiriitoja. Tässä ohjesäännössä eturistiriidalla tarkoitetaan riskiä siitä, että rekrytoivan tahon ensisijaiseen tavoitteeseen rekrytoida päteviä tuutoreita liittyy toissijainen tavoite omasta tai läheisen hyödystä. Rekrytoinnista vastaavien tahojen tulee säilyttää riippumattomuus eturistiriitojen välttämiseksi. Mikäli tuutorvastaava yhdessä toisen hallituksen jäsenen kanssa ei pysty riippumattomaan ja objektiiviseen päätöksentekoon, tulee päätösvastuu siirtää riippumattomalle taholle hallituksen sisällä. Jos kuitenkin rekrytoinnista vastaavan tahon tiedossa on jokin hakemuksessa mainitsematta jätetty erittäin merkittävä peruste, mikä estäisi tuutorina työskentelyn, voi tuutorvastaavahallitus tukenaanharkintaansa käyttäen olla valitsematta kyseistä henkilöä tuutoriksi.Merkittävä peruste voi olla esimerkiksi pitkäaikainen poissaolo toimikauden aikana, mutta ei ole rajattu tähän.Mikäli tuutorhaastatteluja järjestetään, ne tuleehakuprosessin tasapuolisuuden vuoksi järjestää jokaiselle hakijalle. Tuutorvalinnat tekee aina yhdistyksen hallitus tuutoroinnista vastaavan toimijan esityksestä.

5§ Valintakriteerit

Tuutorointi on koko lukuvuoden kestävä jakso, jonka aikanatuutorilta edellytetään sitoutumista ja käytettävyyttä. Tuutori voi osoittaa motivaationsa tuutorina toimimiseen kirjallisessa hakemuksessaan. Jotta tuutorointi onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulee tuutorin olla läsnä koulutuksissa, fuksiviikoilla ja alkusyksyn lisäksi myös myöhemmin lukukaudella. Ajalliset rajoitteet voivat estää tuutorina toimimisen. Tuutorhakemuksessa kartoitetaan hakijoiden kiinnostusta vastuutuutorin rooliin. Vastuutuutori vastaa tehtävien jakamisesta ryhmän sisällä ja hoitaa ryhmän viestintää hallitukselle. Hakemuksessa tuutorin tulee myös osoittaapätevyytensä kertomalla aiemmasta relevantista kokemuksestaan. Aiempi kokemus tuutoroinnista ei kuitenkaan ole välttämätöntä tuutorina toimimiseen, mutta kokemus on eduksi. Mikäli karsintaa hakijoista joudutaan tekemään suuren hakijamäärän vuoksi, tasavahvojen hakijoiden kohdalla pyrimme kuitenkin valitsemaan ensisijaisesti sellaiset hakijat, jotka eivät vielä ole toimineet tuutoreina Tampereen yliopistossa (poislukien kv-tuutorina toimiminen ja liikuntatuutorina toimiminen), jotta mahdollisimman monelle tarjoutuisi mahdollisuus toimia tuutorina

Kerhotoiminnan ohjesääntö

Hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa 12.3.2018

1 § Perustaminen

1.1 § KERHON TOIMINTALUVAN MYÖNTÄMINEN JA EDELLYTYKSET

Yhdistyksen alaisella kerholla tulee olla yhdistyksen hallituksen myöntämä toimintalupa. Kerhon toiminnan tulee noudattaa yhdistyksen sääntöjä ja arvoja. Lupa myönnetään hallituksen kokouksessa ja sitä anotaan erillisellä toimintalupahakemuksella, joka sisältää vapaamuotoisen kertomuksen suunnitellusta toiminnasta, kerhon nimen, arvion kerhon aktiivisuudesta ja kerhon vastuuhenkilön tiedot.

Toimintalupahakemuksen täyttämisen lisäksi hallituksen kerhovastaavalle tulee ilmoittaa jätetystä hakemuksesta. Lupapäätöksestä ilmoitetaan hallituksen kokouksen jälkeen kerhon vastuuhenkilölle viiden arkipäivän kuluessa. Toimintalupa astuu voimaan heti, kun vastuuhenkilö on allekirjoittanut nämä säännöt. Hallitus käyttää harkintavaltaa lupahakemuksia käsiteltäessä. Sääntöjen kanssa ristiriidassa oleville kerhoille ei myönnetä toimintalupaa, tällaisia ovat esimerkiksi selkeästi tietylle ryhmälle rajatut tai muuten hyvän maun vastaiset kerhot.

 1.2 § TOIMINTALUVAN VOIMASSAOLO

Toimintalupa on voimassa toistaiseksi. Toimiluvan lakkauttamisessa säädetään kohdassa 4.

 1.3 § KERHON NIMI

Kerhon toimintaluvan hyväksyntä edellyttää kerholle nimen. Nimen pitää liittyä jotenkin kerhon toimintaan, sekä Staabiin ja sen tulee olla hyvän maun mukainen. Nimen vaatimuksista voidaan joustaa, mikäli hallitus katsoo sen muuten kuvaavan riittävästi kerhoa. Kerho voi muuttaa nimeään saatuaan hallitukselta luvan. Lupaa haetaan kirjallisesti hallituksen kerhovastaavalta, joka tuo esityksen hallituksen kokoukseen.

 2 § Toiminta

2.1 § KERHON TOIMINTA

Staabin kerhotoiminnassa on ehdoton syrjinnän kielto. Esteettömyydestä ja kerhossa käytetystä kielestä tulee tiedottaa. Kerhon toiminnan on oltava Staabi ry:n arvojen ja yhdistyksen sääntöjen mukaista.

Sääntörikkomuksista voi seurata huomautus tai viimeisenä keinona kerhon lopettaminen.

Kerhon toiminta ei saa olla kilpailevaa toimintaa yhdistyksen tai muiden yhdistyksen alaisten kerhojen kanssa. Päällekkäisyyksiä kerhojen ja yhdistyksen samankaltaisten tapahtumien kanssa pyritään välttämään.

 2.2 § KERHOTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Kerhotoimintaan saavat osallistua kaikki Tampereen yliopiston hallintotieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat, ketään syrjimättä. Kerhon vastuuhenkilöt saavat päättää ulkopuolisista osallistujista, mutta muiden kerholaisten toiveet tulee ottaa huomioon. Ulkopuolisten osallistujien määrästä pidetään erikseen kirjaa kerhon raporttia varten.

 2.3 § VASTUUHENKILÖ

Vastuuhenkilön on oltava Staabi ry:n jäsen. Kerhon vastuuhenkilö vastaa kerhon toiminnasta ja näiden sääntöjen toteutumisesta.

Kerhon vastuuhenkilön vastuulla on varmistaa, että toiminta-avustuksen avulla hankitut hyödykkeet ja palvelut kohdennetaan vain Staabi ry:n jäsenille. Jäsenyys tarkistetaan tarvittaessa opiskelijakortissa olevasta jäsentarrasta. Tämä ei kuitenkaan poissulje yhdistyksen ulkopuolisten jäsenten osallistumismahdollisuutta, mikäli he maksavat osuutensa itse tai voivat muuten osallistua toimintaan hyötymättä yhdistyksen myöntämästä taloudellisesta tuesta.

 2.4 § TOIMINNASTA VIESTINTÄ & RAPORTOINTI

Kerhon tulee toimintaluvan saatuaan lähettää hallituksen kerhovastaavalle yhdistyksen nettisivuille tuleva kuvaus kerhosta. Kuvaukseen liitetään linkki kerhon Facebook-sivuun tai muuhun tiedotuskanavaan, jos sellaisia on. Kerhotoiminta voidaan aloittaa vasta nettisivuilla julkaisun jälkeen.

Kerhon tapaamisia mainostetaan yhdistyksen viikkotiedotteessa. Kunkin kerhon vastuuhenkilön tulee toimittaa tapaamisajankohdat ja -paikat toimintakuvauksineen hallituksen kerhovastaavalle tapahtumaa edeltävän viikon perjantaihin mennessä.

Kerhon toiminnasta tulee toimittaa hallitukselle puolivuosittainen toimintaraportti, joka sisältää vapaamuotoisen kertomuksen toiminnasta sekä kuvaukset tapahtumista osallistujamäärineen.  Syyskauden raportti tulee palauttaa 15.1. mennessä ja kevätkauden raportti tulee palauttaa 15.8. mennessä erillisellä lomakkeella.

2.5 § TOIMINNAN MAKSULLISUUS

Kerhoon osallistumisen tulee olla lähtökohtaisesti maksutonta. Tästä voidaan kuitenkin poiketa jos esimerkiksi kerhotoiminnan sisältö tai tapahtumapaikka edellyttää maksullisuutta, tai maksullisuuteen on muu perusteltavissa oleva toimintaa edellyttävä syy. Maksullisuus ei saa johtaa yksityishenkilön tai -henkilöiden vaurastumiseen. 

Kerhon järjestäessä maksullisen tapahtuman tulee sen maksullisuudesta tiedottaa selkeästi jäsenille. Ilmoittautumalla tapahtumaan osallistujaksi kerhon jäsen sitoutuu maksamaan ilmoitetun osallistumismaksun. 

Epäselvissä tilanteissa hallituksella on päätäntävalta maksullisuuteen liittyvissä asioissa. 

3 § Kerhon talous

3.1 § TOIMINTA-AVUSTUS

Toimintaluvan saaneet kerhot voivat hakea toiminta-avustusta. Avustusta haetaan kirjallisesti puolivuosittain kevätkaudeksi 15.1. mennessä tai syyskaudeksi 15.8. mennessä erillisellä toiminta-avustushakemuksella. 

Edellytykset avustuksen saamiselle ovat hyväksytty toimintalupa, määräaikaan mennessä toimitettu toimintaraportti, viisi aktiivista osallistujaa sekä vähintään kolme kuukautta aktiivisesti jatkunut toiminta. 

Avustushakemukset käsittelee erillinen työryhmä, joka toimittaa hallitukselle esityksen avustusten myöntämisestä. Avustuksen suuruuden arvioinnissa vaikuttavat kerhon toiminnan aktiivisuus, toimintaan osallistuvien jäsenten keskimääräinen lukumäärä sekä taloudellisen tuen tarve. Avustusten myöntäminen on harkinnanvaraista. 

Tukea ei myönnetä päihteisiin, anniskeluravintoloiden pääsymaksuihin tai muihin vastaaviin kuluihin, ja tuki tulee käyttää toiminta-avustushakemuksessa esitetyllä tavalla. Kerhon vastuuhenkilö vastaa siitä, että vain yhdistyksen jäsen voi hyötyä tuella ostetuista hyödykkeistä tai palveluista. Myönnettyä tukea voi hyödyntää vain kuluvalla toiminta-avustuskaudella. Käyttämättä jääneet tuet eivät siirry seuraavalle kaudelle. 

Kaikki yhdistyksen myöntämillä tuilla ostetut hyödykkeet ovat yhdistyksen omaisuutta, ja ne tulee luovuttaa yhdistykselle pyydettäessä tai kerhotoiminnan päättyessä. 

3.2 § MUU RAHOITUS

Toiminta-avustuksen lisäksi kerho voi anoa erillistä yksittäistä kerhoavustusta. Erilliset kerhohakemukset haetaan samalla lomakkeella kuin yleinen toiminta-avustus, mutta hakemuksen lisäksi hallituksen kerhovastaavalle tulee erikseen ilmoittaa jätetystä hakemuksesta. Hakemus käsitellään saapumisen jälkeisessä kokouksessa, jonka jälkeen siihen vastataan kolmen arkipäivän kuluessa. Erilliset kerhoavustukset ovat täysin harkinnanvaraisia, sillä pääasiallinen taloudellinen tuki myönnetään toiminta-avustuksissa. 

Kerho voi halutessaan hakea myös muualta taloudellista tukea, mutta tämä edellyttää lupaa hallituksen kerhovastaavalta. 

3.3 § TALOUDENHOITO

Kerhon vastuuhenkilö on vastuussa kerhon taloudenhoidosta. Tämä koskee kaikkia kerhoja, joille on myönnetty toiminta-avustusta, erillistä kerhotukea tai kerho on kerännyt osallistumis- tai muita maksuja osallistujiltaan. 

Puolivuosittaiseen raporttiin sisällytetään selvitys varojen käytöstä. Selvityksestä tulee käydä ilmi menot ja tulot kohdennetusti tapahtumittain. 

4 § Kerhon lopettaminen

Mikäli kerhon toiminnan suosio on vähentynyt merkittävästi, voidaan toiminta päättää tekemällä siitä ilmoitus hallitukselle.

Toimiluvan lakkauttaminen vaatii hallituksen yksinkertaisen enemmistön. 

5 § Voimassaolosäännökset

Säännöt ovat voimassa toistaiseksi. 

Kerhotoiminnan ohjesääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksissa yksinkertaisella enemmistöllä. Muutosta voi ehdottaa yhdistyksen jäsen tai hallitus. Muutosehdotus on toimitettava kirjallisena hallitukselle, joka valmistelee ehdotuksen yhdistyksen kokoukseen. Jos ehdotusta ei hyväksytä hallituksen kokouksessa yksimielisesti, sen on saatava äänestyksessä vähintään puolet annetuista äänistä puolelleen tullakseen hyväksytyksi. 

Ensimmäisellä toiminta-avustuskaudella (syksy 2018) hallitus voi joustaa kohdan 3.1 § mukaisesta kolmen kuukauden säännöstä, mikäli kerhon aktiivisuus voidaan muutoin perustella.

Viestintäsuunnitelma

Yhteistyössä