Ohjaavat dokumentit
Yhdistyksen toimintaa ohjaavat monet dokumentit: strategia, säännöt, toimintasuunnitelma ja ohjesäännöt. Tältä sivulta löydät kaiken tärkeän.
Säännöt
Yhdistyksen säännöt hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 14.11.2023.
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on STAABI Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.
2 § Toiminta ja tarkoitus
STAABI ry:n tarkoituksena on toimia Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien etujärjestönä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokous-, keskustelu-, koulutus- ja ajanviettotilaisuuksia, pyrkii edistämään hallintotieteiden opiskelijoiden ja työelämän vuorovaikutusta, pitää yhteyttä vastaavanlaisiin yhdistyksiin ja kerhoihin, harjoittaa edunvalvontaa sekä osallistuu ylioppilaskunnan toimintaan.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa raha-avustuksia, järjestää pienimuotoista varainhankintaa sekä myöntää pienimuotoisia taloudellisia avustuksia Tampereen yliopiston hallintotieteiden tutkinto-ohjelman opintosuuntakohtaisille ainejärjestöille ja toimintaluvan saaneille yhdistyksen alaisille kerhoille.
3 § Jäsenyys
Yhdistyksen jäseniä ovat:
1) Varsinaiset jäsenet. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä Tampereen yliopistossa hallintotieteiden kandidaatiksi, maisteriksi, lisensiaatiksi tai tohtoriksi opiskelevat, jotka ovat maksaneet syyskokouksessa määrätyn jäsenmaksun. Suoritettuaan jäsenmaksun varsinaisen jäsenen on ilmoitettava yhdistyksen jäsenluetteloa varten täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsen erotetaan yhdistyksestä tutkinto-oikeuden päättyessä.
2) Kannatusjäsenet, jotka voivat olla luonnollisia henkilöitä tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, jotka ovat maksaneet syyskokouksessa määrätyn kannatusjäsenmaksun. Kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
3) Kunniajäsenet, joille yhdistyksen syyskokous on kunniajäsenyyden myöntänyt. Kunniajäsenyys voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut merkittävällä tavalla yhdistyksen hyväksi tai joka muutoin on huomattavasti edistänyt hallintotieteiden asemaa yhteiskunnassa. Kunniajäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin ilman pääsymaksua. Kunniajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
Yhdistyksen hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla eroamisestaan lainmukaisesti. Erotessaan jäsen menettää hänelle kuuluvat jäsenoikeudet. Yhdistyksen jäsen, joka toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voidaan erottaa hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa ääntenenemmistöllä. Tässä kokouksessa on asianosaisella oikeus tulla kuulluksi.
5 § Jäsenmaksu
Yhdistyksen jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenmaksu on kertaluonteinen ja kannatusjäsenmaksu on vuotuinen.
6 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous sekä muut tarpeelliset ylimääräiset kokoukset.
Yhdistyksen kokoukset ovat laillisesti koollekutsuttuja ja päätösvaltaisia, kun niistä on ilmoitettu jäsenistölle vähintään kymmenen (10) päivää ennen yhdistyksen verkkosivuilla ja yhdistyksen sähköpostilistalla.
Yhdistyksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja jonka tarkastavat pöytäkirjantarkastajat.
Yhdistyksen kokouksissa suoritettavissa äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, paitsi niissä tapauksissa, joissa nämä säännöt toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. Mikäli yksikin jäsenistä vaatii suljettua lippuäänestystä, ja ehdotusta kannatetaan, pantakoon se toimeen.
7 § Yhdistyksen kevätkokous
Yhdistyksen kevätkokous on pidettävä maaliskuun 31. päivään mennessä. Yhdistyksen kevätkokouksessa:
1) esitetään edeltävän toimikauden hallituksen toimintakertomus;
2) esitetään tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta; sekä
3) päätetään vastuuvapaudesta edellisen toimikauden hallitukselle.
8 § Yhdistyksen syyskokous
Yhdistyksen syyskokous on pidettävä joulukuun 15. päivään mennessä. Yhdistyksen syyskokouksessa:
1) päätetään jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta;
2) hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle tilikaudelle;
3) päätetään uusista kunniajäsenistä hallituksen esityksen pohjalta;
4) valitaan yhdistykselle seuraavalle toimikaudelle hallitus: puheenjohtaja sekä vähintään 3 ja enintään 12 muuta jäsentä, sekä
5) valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt seuraavaksi tilikaudeksi.
9 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on tällöin pidettävä kuukauden (1) kuluessa vaateen esittämisestä. Yhdistyksen ylimääräinen kokous voidaan pitää myös, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.
10 § Hallitus
Yhdistyksen kokousten päätösten täytäntöönpanosta ja asioiden hoidosta vastaa hallitus. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja sekä muut yhdistyksen syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet. Työnjaostaan hallitus päättää itse. Hallituksen toimikausi alkaa 1.1 ja päättyy 31.12.
Hallitus voi nimittää jaostoja, toimikuntia ja toimihenkilöitä harkitsemiinsa tehtäviin.
11 § Hallituksen kokous
Hallituksen kokous on laillinen, kun siitä on ilmoitettu hallituksen jäsenille henkilökohtaisesti vähintään yksi (1) vuorokausi aikaisemmin. Mikäli hallituksen kokouksessa joudutaan äänestämään, sovelletaan tällöin näiden sääntöjen 6 §:n 4 momenttia.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan hallituksen koolle kolmen (3) hallituksen jäsenen sitä häneltä pyytäessä.
Yhdistyksen hallituksen kokouksessa voidaan käyttää etäosallistumismahdollisuutta, mikäli kaikki paikalla olevat hallituksen jäsenet siihen ennen kyseistä hallituksen kokousta suostuvat.
12 § Hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen
Hallituksen jäsen voi erota kesken toimikautensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen jäsenen 2/3 ääntenenemmistöllä, mikäli hän on jatkuvasti estynyt osallistumaan hallituksen toimintaan tai toistuvasti laiminlyö hallitusvelvoitteensa. Yhdistyksen kokous päättää, valitseeko se erotetun jäsenen tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
13 § Nimenkirjoitus
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta hallituksen keskuudestaan valitsemaa henkilöä, aina kaksi yhdessä. Kuitenkin siten, että toinen nimenkirjoittajista on joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
Yhdistyksen laskut hyväksyy puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
14 § Tilinkäyttöoikeus
Yhdistyksen tilinkäyttöoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja taloudenhoitajalla. Lisäksi hallitus voi päätöksellään myöntää tilinkäyttöoikeuden myös muulle hallituksen jäsenelle.
15 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy samana vuonna joulukuun 31. päivänä. Tilit on jätettävä tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi (1) ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee palauttaa tilit lausuntoineen viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajat/toiminnantarkastajat valitaan syyskokouksessa tarkastamaan seuraavan tilikauden tilit.
16 § Taloudenhoito
Yhdistyksen taloudenhoidosta säädetään yhdistyksen sääntöjen pykälissä 13-15 sekä lisäksi talousohjesäännössä.
17 § Yhdistyksen huomionosoitukset
Yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneille jäsenille huomionosoituksia, joista säädetään tarkemmin huomionosoitusohjesäännössä. Ehdotuksen huomionosoituksen saajasta voi tehdä jokainen yhdistyksen jäsen yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti.
18 § Yhdistyksen juhlanauha
Yhdistyksellä on akateemisissa tilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa käytettävä juhlanauha, josta säädetään tarkemmin juhlanauhaohjesäännössä.
19 § Yhdistyksen kerhotoiminta
Yhdistyksen jäsenet voivat perustaa yhdistyksenalaisia kerhoja, joista säädetään tarkemmin kerhotoiminnan ohjesäännössä.
20 § Kurinpitotoimet
Yhdistyksellä on yhdenvertaisuusohjesääntö, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista yhdistyksen toiminnassa. Yhdenvertaisuusohjesäännössä on määritelty, mitä kurinpitotoimia yhdistyksen hallitus tai hallituksen jäsenistä koostuva toimielin voi päätöksellään käyttää. Ohjesäännössä määriteltyjä kurinpitotoimia ovat varoitukset tai jäsenpalveluiden epääminen määräajaksi.
21 § Sääntöjen muutos
Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle. Ehdotuksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen. Ehdotus käsitellään hallituksen valmistelemana seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jos ehdotusta ei hyväksytä yksimielisesti, sen on saatava äänestyksessä vähintään 3/4 annetuista äänistä puolelleen tullakseen hyväksytyksi.
22 § Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muuttaminen. Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan. Varojen tarkemmasta kohdentamisesta päätetään purkamisesta päättävässä kokouksessa.
Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa vähintään yhden (1) kuukauden välein pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen 3/4 ääntenenemmistö. Ennen ensimmäistä purkamista koskevan kokouksen pitämistä on tieto kokouksesta annettava erikseen myös kolmelle (3) viimeisimmälle yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle.
23 § Muut säännökset
Muutoin yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.
Strategia
Staabin Strategia 2021-2024
Yhdenvertaisuusohjesääntö
Staabin yhdenvertaisuusohjesääntö on hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 14.11.2023.
Hyväksytty yhdenvertaisuusohjesääntö löytyy tämän linkin kautta pdf-tiedostona.
Staabin toimintasuunnitelma
Staabin toimintasuunnitelma 2024
Talousohjesääntö
Talousohjesääntö on hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 14.11.2023.
1 § Yleistä
Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa, yhdistyksen säännöissä ja muissa ohjesäännöissä on
sanottu, noudatetaan Staabi ry:n taloudenhoidossa tämän ohjesäännön määräyksiä.
2 § Yhdistyksen kokonaistalous
Yhdistyksen kokonaistalous käsittää kaikki yhdistyksen taloudelliset voimavarat ja
muodostuu niistä tuloista, joita yhdistys saa, sekä niistä menoista, jotka yhdistys on
aiheuttanut tai jotka yhdistykselle kuuluvat, sekä arvopapereista ja muusta omaisuudesta,
jonka yhdistys omistaa. Yhdistyksen varsinainen talous käsittää yhdistyksen nimissä
tapahtuvan taloudellisen toiminnan.
3 § Taloudenhoidon vastuu
Taloudenhoidosta vastaa koko hallitus, mutta talouden operatiivisista tehtävistä vastaa
ensisijaisesti taloudenhoitaja. Hallituksen puheenjohtajan tulee olla taloudenhoidon asioista
ajan tasalla.
4 § Nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet
Yhdistyksen nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet ovat niillä henkilöillä, joilla yhdistyksen
sääntöjen 13 §:n ja 14 §:n mukaan on siihen oikeus.
5 § Talousarvio ja lisätalousarvio
Yhdistyksen tulot ja menot sisältävän talousarvion laatimisesta sekä sen esittämisestä
yhdistyksen kokouksen hyväksyttäväksi, vastaa yhdistyksen hallitus.
Lisätalousarvio tulee laatia silloin, kun yhdistyksen taloudenhoidossa tapahtuu muutoksia,
joita ei varsinaista talousarviota laadittaessa ole voitu ottaa huomioon ja jotka ovat
vaikutukseltaan olennaisia. Lisätalousarvio laaditaan samaa menettelyä noudattaen kuin
varsinainen talousarvio.
Talousarviota laadittaessa noudatetaan varovaisuuden periaatetta, jolloin huomioidaan
ainoastaan varmat tulot ja toisaalta varaudutaan myös epävarmoihin menoihin.
6 § Rahastojen perustaminen ja lakkauttaminen
Yhdistyksellä voi olla vapaita rahastoja tai sidottuja rahastoja, joiden perustamisesta tai
lakkauttamisesta sekä kartuttamisesta päättää hallituksen kokous. Yhdistyksen olemassa
oleviin rahastoihin voidaan ottaa siirtoja ja lahjoituksia. Lisäksi siirroista ja lahjotuksista
voidaan perustaa uusia rahastoja. Yhdistyksen kokous hyväksyy rahastoille erilliset
rahastoja koskevat säännöt. Mikäli yhdistys on saanut lahjoituksen, tulee rahaston
sääntöjen olla linjassa lahjoittajan tahdon kanssa. Tilinpäätöksen liitetiedoissa tulee antaa
rahaston muutoksesta, sekä määrätarkoituksen toteuttamisesta ja määrätarkoituksen
muutoksista selvitys.
RAHALIIKENNE
7 § Rahojen käyttö
Yhdistyksen varojen käytön tulee perustua yhdistyksen kokouksen hyväksymään
vuosittaiseen talousarvioon.
8 § Yleistä rahaliikenteestä
Yhdistyksen rahaliikenne on hoidettava siten, että ennen maksun suorittamista on
tarkastettava menotositteen päiväys, laskutoimituksen oikeellisuus ja menon
asianmukainen hyväksyminen. Suorituksesta vaaditaan kuittaus päiväysmerkintöineen.
9 § Laskujen tarkistaminen ja hyväksyminen
Yhdistyksen kulu- ja matkakulukorvaukset sekä laskut ja maksuvelvoitteet tarkistaa
yhdistyksen taloudenhoitaja, minkä jälkeen ne hyväksyy merkinnällään yhdistyksen
sääntöjen 13 §:ssä määritellyt henkilöt. Itseään koskevat kulu- ja matkakulukorvaukset sekä
laskut ja maksuvelvoitteet hyväksyy ja tarkistaa aina joku muu kuin henkilö itse. Laskujen
hyväksyjän on tarkistettava, että maksu on yhdistyksen toimintaan liittyvä, sopimuksen
mukainen, asiallinen ja hyväksyttävä.
Yhdistyksen maksujen tulee perustua jo hyväksyttyihin laskuihin tai yhdistyksen kokouksen
tai hallituksen päätöksiin. Pienemmät menoerät eivät vaadi erillistä hallituksen päätöstä,
mikäli ne eivät kuulu isompaan tapahtumabudjettiin tai vastaavaan. Pienemmän menoerän
suuruudesta päättää vuosittain hallitus.
10 § Maksujen maksaminen
Yhdistyksen maksut maksetaan pankkitileiltä. Saatu kuitti on liitettävä maksun perusteena
olevaan alkuperäiseen laskuun tai muuhun asiakirjaan kuten kulukorvausanomukseen.
11 § Maksujen vastaanottaminen
Yhdistykselle suoritettavat maksut ohjataan pankkitileille tai sähköiseen maksupalveluun.
Saatuun suoritukseen on liitettävä asianmukainen selvitys tulon aiheutumisesta.
12 § Käteiskassa
Hallitus voi päätöksellään ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä käteiskassan. Mikäli
yhdistyksellä on käytössä käteiskassa tilapäisesti tai jatkuvasti niin voidaan pykälien 10 ja 11
mukaiset maksut maksaa käteiskassasta tai vastaavasti ohjata kassaan. Tällöin myynnit on
merkittävä yhdistyksen käytössä olevaan kassajärjestelmään. Käteiskassa on laskettava
kahden henkilön toimesta säännöllisesti ja laskennasta on tehtävä muistiotosite.
13 § Tositteiden säilyttäminen
Kuitit, tiliotteet ja muut tositteet on vuosittain koottava ja säilytettävä vallitsevan
lainsäädännön mukaisesti.
SIJOITUKSET
14 § Sijoituksista päättäminen
Yhdistys voi sijoittaa rahojaan, kun yhdistyksen taloudellinen tilanne niin sallii.
Sijoituspäätökset tekee yhdistyksen hallitus 3 000 euroon asti per tilikausi. Mikäli sijoitusten
summa ylittää 3 000 euroa tilikauden aikana, tulee tämän ylittävät sijoituspäätökset
hyväksyttää yhdistyksen kokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista
äänistä. Yhdistyksen hallituksella on oikeus päättää kohteista ilman yhdistyksen kokousta.
Kun päätös on tehty, taloudenhoitaja ja puheenjohtaja tai heidän valtuuttamansa henkilö(t)
tekevät sijoitukset. Taloudenhoitajan tulee seurata sijoitusten tilannetta säännöllisesti.
15 § Sijoitustoiminnan tavoitteet ja reunaehdot
Yhdistys sijoittaa vastuullisesti ja huomioi sijoitustoiminnassaan ympäristön, sosiaalisen
vastuun sekä hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Sijoittamisen tavoitteena on rahoittaa
yhdistyksen toimintaa pitkällä aikavälillä sekä säilyttää sijoitusvarallisuuden arvo
tämänhetkisellä tasolla. Yhdistyksen käyttötilin saldon laskiessa pysyvästi alle 10 000 euron,
sijoitustoimintaa ei tule harjoittaa.
KIRJANPITO
16 § Kirjanpidon järjestäminen
Yhdistyksen kirjanpito järjestetään kahdenkertaisena kirjanpitona kirjanpitolaissa ja –
asetuksessa sekä muualla laissa säädettyjä kulloinkin voimassa olevia määräyksiä
noudattaen ottaen lisäksi huomioon tämän taloudenhoidon ohjesäännön erityismääräykset,
mahdolliset yhdistyksessä tehtyjen päätösten kautta syntyneet muut määräykset sekä
tarvittaessa Kirjanpitolautakunnan antamat suositukset.
17 § Kirjaukset
Kirjausten on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa
tilitapahtuman. Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu ja tulotositteesta luovutettu
suorite. Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla maksun saajan tai maksun
välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Kirjanpidossa tehtävistä, yhdistyksen
itsensä muodostamista tositteista on aina laadittava kirjauksen liitteeksi
muistiotositedokumentti, josta tulee käydä asianmukaisesti ilmi kirjauksen sisältö, laatija,
lukujen perusteet ja muistiotositteen hyväksyjä. Muistiotositteet hyväksyvät yhdistyksen
sääntöjen 13 §:ssä määritellyt henkilöt.
TILINPÄÄTÖS
18 § Tilinpäätös
Yhdistyksen tilit päätetään tilikausittain. Hallituksen on annettava kirjanpitolain ja -asetuksen
sekä muualla laissa säädettyjen määräysten mukainen tilinpäätös ja tilit liitteineen
toiminnantarkastajien tarkastettavaksi, yhdistyksen sääntöjen 15 §:n mukaan, vähintään
kuukausi (1) ennen kevätkokousta.
19 § Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen
Yhdistyksen hallitus esittää kokouksessaan allekirjoittamaansa tilinpäätöstä
hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi yhdistyksen kokoukselle. Tilinpäätöksen
hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille päättää yhdistyksen
kokous.
ERITYISMÄÄRÄYKSET
20 § Lisäykset ja muutokset
Ohjesäännön muutoksesta on tehtävä yhdistyksen sääntöjen 19 §:n mukainen kirjallinen
ehdotus yhdistyksen hallituksen tai yhdistyksen jäsenen toimesta. Lisäyksistä ja
muutoksista tähän taloudenhoidon ohjesääntöön päättää yhdistyksen kokous yhdistyksen
sääntöjen 6 §:n mukaisella yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista äänistä.
Huomionosoitusohjesääntö
Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 25.9.2024.
1 luku: Yleistä
1 § STAABI Tampereen yliopiston hallintotieteitä opiskelevien yhdistys ry myöntää tässä ohjesäännössä esitetyin perustein huomionosoituksia, joiden arvojärjestys on seuraava:
kultainen ansiomerkki
hopeinen ansiomerkki
pronssinen ansiomerkki
standaari
pinssi.
Lisäksi edellisen vuoden yhdistyksen hallituksen jäsenille myönnetään väistyneen hallituksen merkki.
2 luku: Kunniavaliokunta
2 § Huomionosoitusten myöntämisen tueksi hallitus voi koota kunniavaliokunnan, joka koostuu yhdistyksen istuvan hallituksen puheenjohtajasta tai yhdistyksen varapuheenjohtajasta, sekä korkeintaan viidestä muusta istuvan hallituksen ulkopuolisesta henkilöstä. Kunniavaliokunnan puheenjohtajana toimii yhdistyksen puheenjohtaja tai yhdistyksen varapuheenjohtaja.
3 § Yhdistyksen hallitus valitsee hallituksen ulkopuoliset valiokunnan jäsenet. Kunniavaliokunnan jäsenet voidaan valita hakemusten perusteella yleisen haun yhteydessä tai hallitus voi tarvittaessa kutsua kunniavaliokuntaan jäseniä ilman erillisen haun järjestämistä. Jäsenten tulee olla luotettavia yhdistyksen jäseniä ja hakijan eduksi voidaan katsoa yhdistyksen toiminnan tunteminen tai muu vastaava hyödylliseksi tulkittava kokemus.
4 § Kunniavaliokunnan jäsenen toimikausi on kaksi vuotta valiokuntaan valinnasta, jollei hän eroa ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai jos henkilö tulee valituksi istuvaan hallitukseen. Yhdistyksen hallitusta edustavan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimikausi on kalenterivuosi. Valiokunnan jäsenen toimikauden loputtua tai erotessa tehtävästään kesken toimikauden, voi yhdistyksen hallitus täydentää valiokuntaa 3 §:n mukaisesti.
5 § Kunniavaliokunta antaa yhdistyksen hallitukselle esityksen ansiomerkkien ja standaarien saajista sekä perusteista. Lisäksi kunniavaliokunta voi antaa yhdistyksen hallitukselle ehdotuksia palkitsemisjärjestelmän kehittämiseksi. Kunniavaliokunta ei osallistu pinssien myöntämiseen.
6 § Yhdistyksen hallituksen on pidettävä luetteloa huomionosoituksen saajista ja myöntämisajankohdista.
7 § Huomionosoituksen myöntämisperusteet on yksilöitävä ja arkistoitava.
3 luku: Ansiomerkit
8 § Yhdistyksellä on kolmiportainen akateeminen ansiomerkki, jonka yhdistyksen hallitus voi myöntää ansioituneelle yhdistyksen jäsenelle. Ansiomerkki voidaan myöntää myös yhdistyksen entiselle jäsenelle, joka on toiminut ansiokkaasti yhdistyksen hyväksi myös yhdistyksestä eroamisen jälkeen.
9 § Kunniavaliokunta tekee yhdistyksen hallitukselle esityksen ansiomerkin myöntämisestä ja sen perusteista. Hallitus voi arvioida esitettyjä perusteita ja niiden pohjalta muuttaa myönnettävän merkin arvoa, tai painavasta syystä jättää ansiomerkin myöntämättä. Erityisen painava syy voi olla esimerkiksi yhdistyksen arvojen vastainen toiminta.
10 § Ansiomerkki on 30 mm halkaisijaltaan oleva pronssinen mitali, jonka etupuolella on kaiverrettu yhdistyksen tunnus ja takapuolella on kaiverrettu teksti PRO STAABI. Mitali voi olla kullattu, hopeoitu tai pronssinen riippuen ansiomerkistä. Mitali riippuu Staabi ry:n 30 mm juhlanauhalla ja kiinnitysneulalla varustetussa nauhakantolaitteessa.
11 § Ansiomerkin myöntämisperusteena on jäsenen osoittama pyyteetön työ yhdistyksen hyväksi. Tällaista voi olla esimerkiksi aktiivinen yhdistyksen toiminnan kehittäminen, tunnettuuden lisääminen tai muu jäsenistön yhdistykseltä saaman hyödyn kasvattaminen.
12 § Ansiomerkki luovutetaan saajalleen myöntämisen päättämistä seuraavassa yhdistyksen vuosijuhlassa tai siihen rinnastettavassa tilaisuudessa.
13 § Aikaisemmin myönnetyn ansiomerkin saajalle voidaan myöntää aiempaa korkeampi ansiomerkki hallituksen päätöksellä, mikäli saaja on myöntämisen jälkeen jatkanut pyyteetöntä työtä yhdistyksen hyväksi tämän ohjesäännön 12 §:n mukaisesti. Kunniavaliokunta voi tehdä esityksen korkeamman ansiomerkin myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle tai yhdistyksen hallitus voi ottaa itse korkeamman ansiomerkin myöntämisen oma-aloitteisesti käsiteltäväkseen. Ansiomerkkejä voidaan myöntää samalle henkilölle kutakin enintään yhden kappaleen, ja arvoasteikossa korkeimmalla oleva ansiomerkki tulee olla ainoa, jota kerralla kannetaan.
4 luku: Standaari
14 § Yhdistyksellä on huomionosoituksena pohjaväriltään vihreä pöytästandaari. Kielekkeiden päissä on tupsut. Standaarin keskiosassa on yhdistyksen valkoinen tunnus. Standaarin jalusta on valkoinen marmorijalka, johon kiinnitettyyn metallilaattaan on kaiverrettu teksti: STAABI ry.
15 § Kunniavaliokunta tekee yhdistyksen hallitukselle esityksen standaarin myöntämisestä ja sen perusteista tai yhdistyksen hallitus voi ottaa itse standaarin myöntämisen oma-aloitteisesti käsiteltäväkseen.
16 § Yhdistyksen hallitus voi myöntää standaarin yhteisölle tai yksityiselle henkilölle huomionosoituksena pitkäaikaisesta yhteistyöstä tai muusta yhdistyksen toimintaa tai tarkoitusta edistävästä työstä. Standaari voidaan luovuttaa myös yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle, mutta heidän palkitsemisessaan tulee ensisijaisesti pitäytyä ansiomitaleissa.
17 § Standaari luovutetaan saajalleen myöntämisen päättämistä seuraavassa yhdistyksen vuosijuhlassa tai siihen rinnastettavassa tilaisuudessa. Luovutus voi tapahtua myös esimerkiksi vastaanottajan luokse tehdyn vierailun yhteydessä.
5 luku: Pinssi
18 § Yhdistyksellä on huomionosoituksena kullattu, 20 mm halkaisijaltaan oleva pinssi, joka myönnetään aktiivisesta vapaaehtoistoiminnasta yhdistyksen hyväksi. Pinssissä on kuvattuna yhdistyksen tunnus.
19 § Pinssiä myönnettäessä otetaan huomioon vain myöntämisvuoden aikana tehty pyyteetön työ yhdistyksen hyväksi. Pinssi voidaan myöntää kullekin saajalleen vain kerran. Pinssiä ei voida myöntää yhdistyksen hallituksen jäsenille.
20 § Pinssi luovutetaan saajalleen myöntämisvuonna pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, vuosijuhlassa tai siihen rinnastettavassa tapahtumassa.
21 § Pinssiä kannetaan vasemmassa rintapielessä ja sitä voidaan käyttää myös muissa kuin akateemisissa tilaisuuksissa.
6 luku: Väistyneen hallituksen merkki
22 § Yhdistyksellä on huomionosoituksena kullattu, 20 mm halkaisijaltaan oleva väistyneen hallituksen merkki. Merkissä on yhdistyksen tunnus.
23 § Istuva hallitus myöntää väistyneen hallituksen merkin henkilöille, jotka toimivat myöntämisvuotta edeltävässä yhdistyksen hallituksessa. Väistyneen hallituksen merkki myönnetään vain kerran. Väistyneen hallituksen merkkiä ei voida myöntää yhdistyksen istuvan hallituksen jäsenille. Mikäli merkin saanut henkilö valitaan uudestaan yhdistyksen hallitukseen, hän ei kanna merkkiä hallitusvuonnaan. Hallituskauden loputtua aiemmin myönnettyä merkkiä saa jälleen käyttää. Mikäli yhdistyksen hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan toimikautensa aikana, hänelle ei myönnetä väistyneen hallituksen merkkiä.
24 § Väistyneen hallituksen merkki luovutetaan saajalleen myöntämisvuonna pidettävässä yhdistyksen kokouksessa tai siihen rinnastettavassa tapahtumassa. Merkin luovuttaa kunniavaliokunnan edustaja.
25 § Väistyneen hallituksen merkkiä käytetään akateemisissa juhlissa.
Juhlanauhaohjesääntö
Hyväksytty yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa 18.9.2023.
1 § Staabi ry:llä on juhlanauha, jota käytetään ylioppilaskuntanauhan tavoin akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Juhlanauha on 30 mm leveä nauha, joka on symmetrinen keskiviivan suhteen. Nauhan pohjaväri on tummanvihreä ja siinä on molemmin puolin 3 mm reunasta oleva 3 mm leveä valkoinen raita.
2 § Jokaisella Staabi ry:n jäsenellä on oikeus lunastaa juhlanauha itselleen. Nauhan käyttöoikeus säilyy yhdistyksestä eroamisen jälkeen.
3 § Staabi ry:n istuvan hallituksen tai entisten hallitusten jäsenillä on oikeus käyttää juhlanauhaa, jonka leveys on 40 mm. Nauha on samanlainen kuin 30 mm leveä. Nauhan pohjaväri on tummanvihreä ja siinä on molemmin puolin 5 mm reunasta oleva 5 mm leveä valkoinen raita.
4 § Nauhaa kannetaan siten, että se kulkee olkapäältä rinnan yli vasemmalle. Nauhaa kannetaan juhlapuvussa liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä tai muiden juhlapukujen kanssa asun päällä. Nauhaa voi myös kantaa taiteltuna ruusukkeena vasemmalla puolella rintaa. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa.
5 § Käytettäessä juhlanauhaa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa.
6 § Käytettäessä nauhaa yhdessä ylioppilaskunnan juhlanauhan tai muun järjestönauhan kanssa tulee Staabi ry:n nauhan kulkea ylempänä, jos kyseessä on Staabi ry:n tilaisuus.
Lippuohjesääntö
Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 19.11.2015
1 § Staabi ry:llä on lippu, joka on pohjaväriltään tummanvihreä ja vaakasuoraan suorakaiteinen. Lipun vasemmassa reunassa on ylhäältä alas jatkuva hopeinen aalto-/kruunukuvio. Lippuvaatteen tummanvihreän osan keskellä on hopeinen Staabi ry:n symboli, kolmipylväinen stoa.
2 § Kantolipun käyttämisestä Staabi ry:n virallisissa tilaisuuksissa päättää yhdistyksen hallitus ja kiireellisissä tapauksissa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyessään hallituksen varapuheenjohtaja.
3 § Lippua on käsiteltävä sen arvolle kuuluvasti ja lippua kannetaan aina sen omassa tangossa. Ilman suojusta kuljetettaessa lippua seuraa kahden yhdistyksen jäsenen lippuvartio.
4 § Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina ylioppilaslakkia. Lisäksi lippuvartio kantaa Suomen airutnauhoja siten, että naisella nauha kulkee vasemman olkapään ylitse ja miehellä oikean. Sininen väri on nauhassa alimmaisena.
5 § Lipun säilytyksestä, hoidosta ja kunnosta vastaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyessään hallituksen varapuheenjohtaja.
Tuutoroinnin ohjesääntö
Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 12.10.2022.
1 § Ohjesäännön tarkoitus
Tuutoroinnin ohjesääntö on ylivuotinen toimintaa ohjaava dokumentti, joka varmistaa tuutorivalintojen yhdenmukaisuuden hallitustoimijoista ja toimintavuodesta riippumatta. Ohjesääntö pitää sisällään tuutoreiden valintakriteerit. Ohjesääntö on kaikkien yhdistyksen jäsenten saatavilla.
2 § Tuutorointitoiminnan luonne
Tuutoroinnin tavoite on integroida uusi opiskelija osaksiyliopistoa ja tarjota uudelle opiskelijalle mahdollisimman sujuva aloitus opinnoille. Tuutoreina toimivat samassa tutkinto-ohjelmassa opintonsa aiemmin aloittaneet opiskelijat. Uudet opiskelijat jaetaan tuutorryhmiin, joista jokaiselle ryhmälle osoitetaanomat tuutorinsa. Opiskelukäytäntöjen ohella tuutorryhmät tutustuvat ainejärjestöön, saman alan opiskelijoihin, yliopistoyhteisöön ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Tuutorit saavat toiminnasta kokemusta luottamustehtävässä toimimisesta.
3 § Vastuu tuutoroinnin järjestämisestä
Staabi ry tarjoaa uusille hallintotieteiden opiskelijoille tuutorointia. Tuutorointia ohjaavat arvot, jotka ovatavoimuus, vastuullisuus, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys. Ainejärjestön hallituksen tuutorvastaava tai hallituksen valitsema toimihenkilö vastaa uusien tuutorien rekrytoinnista ja ohjaamisesta yhdessä muun hallituksen kanssa. Aikuistuutorien ja kv-tuutorien rekrytoinnin yhteyshenkilöjä ovat sektorien omat vastaavat.
4 § Tuutorhakuprosessi
Tuutoriksi haetaan kirjallisella tuutorhakemuksella, joiden pohjalta tuutorvalinnat tehdään. Tuutorhaun alkamisesta ja kestosta tiedotetaan jäsenistöä. Tuutoroinnin vastuuhenkilön yhteystiedot tulee olla hakijoiden saatavilla. Hakemuksessa kartoitetaan tuutoriksi pyrkivien motivaatiota tehtävään, aiempaa kokemusta tuutoroinnista, ajallisia rajoitteita tuutorina toimimiseen sekä kiinnostusta kontaktituutorina toimiseen. Jokainen hakemus käsitellään yhdenmukaisesti
Tuutorvastaavan tai muun hallituksen henkilökohtaiset sidonnaisuudet voivat aiheuttaa eturistiriitoja. Tässä ohjesäännössä eturistiriidalla tarkoitetaan riskiä siitä, että rekrytoivan tahon ensisijaiseen tavoitteeseen rekrytoida päteviä tuutoreita liittyy toissijainen tavoite omasta tai läheisen hyödystä. Rekrytoinnista vastaavien tahojen tulee säilyttää riippumattomuus eturistiriitojen välttämiseksi. Mikäli tuutorvastaava yhdessä toisen hallituksen jäsenen kanssa ei pysty riippumattomaan ja objektiiviseen päätöksentekoon, tulee päätösvastuu siirtää riippumattomalle taholle hallituksen sisällä. Jos kuitenkin rekrytoinnista vastaavan tahon tiedossa on jokin hakemuksessa mainitsematta jätetty erittäin merkittävä peruste, mikä estäisi tuutorina työskentelyn, voi tuutorvastaavahallitus tukenaanharkintaansa käyttäen olla valitsematta kyseistä henkilöä tuutoriksi.Merkittävä peruste voi olla esimerkiksi pitkäaikainen poissaolo toimikauden aikana, mutta ei ole rajattu tähän.Mikäli tuutorhaastatteluja järjestetään, ne tuleehakuprosessin tasapuolisuuden vuoksi järjestää jokaiselle hakijalle. Tuutorvalinnat tekee aina yhdistyksen hallitus tuutoroinnista vastaavan toimijan esityksestä.
5 § Valintakriteerit
Tuutorointi on koko lukuvuoden kestävä jakso, jonka aikanatuutorilta edellytetään sitoutumista ja käytettävyyttä. Tuutori voi osoittaa motivaationsa tuutorina toimimiseen kirjallisessa hakemuksessaan. Jotta tuutorointi onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulee tuutorin olla läsnä koulutuksissa, fuksiviikoilla ja alkusyksyn lisäksi myös myöhemmin lukukaudella. Ajalliset rajoitteet voivat estää tuutorina toimimisen. Tuutorhakemuksessa kartoitetaan hakijoiden kiinnostusta kontaktituutorin rooliin. Kontaktituutori hoitaa ryhmän viestintää hallitukselle. Hakemuksessa tuutorin tulee myös osoittaa pätevyytensä kertomalla aiemmasta relevantista kokemuksestaan. Aiempi kokemus tuutoroinnista ei kuitenkaan ole välttämätöntä tuutorina toimimiseen, mutta kokemus on eduksi. Mikäli karsintaa hakijoista joudutaan tekemään suuren hakijamäärän vuoksi, tasavahvojen hakijoiden kohdalla pyrimme kuitenkin valitsemaan ensisijaisesti sellaiset hakijat, jotka eivät vielä ole toimineet tuutoreina Tampereen yliopistossa (poislukien kv-tuutorina toimiminen ja liikuntatuutorina toimiminen), jotta mahdollisimman monelle tarjoutuisi mahdollisuus toimia tuutorina
Kerhotoiminnan ohjesääntö
Hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä kevätkokouksessa 25.3.2024
1 § Perustaminen
1.1 § KERHON TOIMINTALUVAN MYÖNTÄMINEN JA EDELLYTYKSET
Yhdistyksen alaisella kerholla tulee olla yhdistyksen hallituksen myöntämä toimintalupa. Lupa myönnetään hallituksen kokouksessa ja sitä anotaan erillisellä toimintalupahakemuksella, joka sisältää vapaamuotoisen kertomuksen suunnitellusta toiminnasta, kerhon nimen, arvion kerhon aktiivisuudesta ja kerhon vastuuhenkilön tiedot.
Hakemuksen jättämisestä ilmoitetaan hallituksen kerhovastaavalle. Lupapäätöksestä ilmoitetaan hallituksen kokouksen jälkeen kerhon vastuuhenkilölle.
Toimintalupa astuu voimaan, kun vastuuhenkilö on allekirjoittanut nämä säännöt ja kerhon kuvaus on julkaistu Staabin nettisivuilla. Hallitus käyttää harkintavaltaa lupahakemuksia käsiteltäessä. Sääntöjen kanssa ristiriidassa oleville kerhoille ei myönnetä toimintalupaa, tällaisia ovat esimerkiksi selkeästi tietylle ryhmälle rajatut tai muuten hyvän maun vastaiset kerhot.
1.2 § TOIMINTALUVAN VOIMASSAOLO
Toimintalupa on voimassa toistaiseksi. Toimiluvan lakkauttamisessa säädetään kohdassa 4.
1.3 § KERHON NIMI
Kerhon toimintaluvan hyväksyntä edellyttää kerholle nimen. Nimen pitää liittyä jotenkin kerhon toimintaan, sekä Staabiin ja sen tulee olla hyvän maun mukainen. Nimen vaatimuksista voidaan joustaa, mikäli hallitus katsoo sen muuten kuvaavan riittävästi kerhoa. Kerho voi muuttaa nimeään saatuaan hallitukselta luvan. Lupaa haetaan kirjallisesti hallituksen kerhovastaavalta, joka tuo esityksen hallituksen kokoukseen.
2 § Toiminta
2.1 § KERHON TOIMINTA
Staabin kerhotoiminnassa ei suvaita syrjintää, kiusaamista tai muuta epäasiallista käytöstä.
Esteettömyydestä ja kerhossa käytetystä kielestä tulee tiedottaa. Kerhon toiminnan tulee noudattaa yhdistyksen sääntöjä ja arvoja. Kerhon tulee noudattaa Tampereen ylioppilaskunnan turvallisemman tilan periaatteita.
Sääntörikkomuksista voi seurata huomautus tai viimeisenä keinona kerhon lopettaminen.
Kerhon toiminta ei saa olla kilpailevaa toimintaa yhdistyksen tai muiden yhdistyksen alaisten kerhojen kanssa. Päällekkäisyyksiä kerhojen ja yhdistyksen samankaltaisten tapahtumien kanssa pyritään välttämään.
2.2 § KERHOTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
Kerhotoimintaan saavat osallistua kaikki Staabi ry:n jäsenet, Tampereen yliopiston hallintotieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat, hallintotieteiden vaihto-opiskelijat ja hallintotieteiden kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat. Kerhon vastuuhenkilöt saavat päättää ulkopuolisista osallistujista, mutta muiden kerholaisten toiveet tulee ottaa huomioon. Ulkopuolisten osallistujien määrästä pidetään erikseen kirjaa kerhon raporttia varten.
2.3 § VASTUUHENKILÖ
Vastuuhenkilön on oltava Staabi ry:n varsinainen jäsen. Kerhon vastuuhenkilö vastaa kerhon toiminnasta ja näiden sääntöjen toteutumisesta.
Kerhon vastuuhenkilön vastuulla on varmistaa, että toiminta-avustuksen avulla hankitut hyödykkeet ja palvelut kohdennetaan vain Staabi ry:n jäsenille. Jäsenyys tarkistetaan tarvittaessa. Tämä ei kuitenkaan poissulje yhdistyksen ulkopuolisten jäsenten osallistumismahdollisuutta, mikäli he maksavat osuutensa itse tai voivat muuten osallistua toimintaan hyötymättä yhdistyksen myöntämästä taloudellisesta tuesta.
Kerhon vastuuhenkilö voi luovuttaa vastuuhenkilön asemansa toiselle kerhon jäsenelle tekemällä siitä ilmoituksen hallitukselle.
2.4 § TOIMINNASTA VIESTINTÄ & RAPORTOINTI
Kerhon tulee toimintaluvan saatuaan lähettää hallituksen kerhovastaavalle yhdistyksen nettisivuille tuleva kuvaus kerhosta. Kuvaukseen liitetään linkki kerhon tiedotuskanavaan tai muuhun kerhon viestintäkanavaan. Kerhotoiminta voidaan aloittaa vasta nettisivuilla julkaisun jälkeen.
Kerhon toiminnasta viestitään yhdistyksen viestintäkanavissa. Kunkin kerhon vastuuhenkilön tulee toimittaa tapaamisajankohdat ja paikat toimintakuvauksineen hallituksen kerhovastaavalle.
Kerhon toiminnasta tulee toimittaa hallitukselle puolivuosittainen toimintaraportti, joka sisältää vapaamuotoisen kertomuksen toiminnasta sekä kuvaukset tapahtumista osallistujamäärineen. Syyskauden raportti tulee palauttaa 15.1. mennessä ja kevätkauden raportti tulee palauttaa 15.8.
mennessä erillisellä lomakkeella. Toimintaraportin toimittaminen on kerhon vastuuhenkilön vastuulla.
2.5 § TOIMINNAN MAKSULLISUUS
Kerhoon osallistumisen tulee olla lähtökohtaisesti maksutonta. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos esimerkiksi kerhotoiminnan sisältö tai tapahtumapaikka edellyttää maksullisuutta, tai maksullisuuteen on muu perusteltavissa oleva toimintaa edellyttävä syy. Maksullisuus ei saa johtaa yksityishenkilön tai henkilöiden vaurastumiseen.
Kerhon järjestäessä maksullisen tapahtuman tulee sen maksullisuudesta tiedottaa selkeästi jäsenille. Ilmoittautumalla tapahtumaan osallistujaksi kerhon jäsen sitoutuu maksamaan ilmoitetun osallistumismaksun.
Epäselvissä tilanteissa hallituksella on päätäntävalta maksullisuuteen liittyvissä asioissa.
3 § Kerhon talous
3.1 § TOIMINTA-AVUSTUS
Toimintaluvan saaneet kerhot voivat hakea toiminta-avustusta. Avustusta haetaan kirjallisesti erillisellä toiminta-avustushakemuksella. Hakemuksen jättämisestä ilmoitetaan hallituksen kerhovastaavalle. Toiminta-avustuskausi on kalenterivuosi.
Edellytykset avustuksen saamiselle ovat hyväksytty toimintalupa, määräaikaan mennessä toimitettu toimintaraportti, viisi aktiivista osallistujaa sekä vähintään kolme kuukautta aktiivisesti jatkunut toiminta.
Avustushakemukset käsittelee hallitus. Hakemus käsitellään saapumisen jälkeisessä kokouksessa. Hallituksen kerhovastaava ilmoittaa hallituksen päätöksestä kerhon vastuuhenkilölle. Avustuksen suuruuden arvioinnissa vaikuttavat kerhon toiminnan aktiivisuus, toimintaan osallistuvien jäsenten keskimääräinen lukumäärä sekä taloudellisen tuen tarve. Avustusten myöntäminen on harkinnanvaraista. Tuki maksetaan tositteita vastaan todellisten kulujen perusteella.
Tukea ei myönnetä päihteisiin, anniskeluravintoloiden pääsymaksuihin tai muihin vastaaviin kuluihin, ja tuki tulee käyttää toiminta-avustushakemuksessa esitetyllä tavalla. Kerhon vastuuhenkilö vastaa siitä, että vain yhdistyksen jäsen voi hyötyä tuella ostetuista hyödykkeistä tai palveluista. Myönnettyä tukea voi hyödyntää vain kuluvana toiminta-avustuskautena. Käyttämättä jääneet tuet eivät siirry seuraavalle kaudelle.
Kaikki yhdistyksen myöntämillä tuilla ostetut hyödykkeet ovat yhdistyksen omaisuutta, ja ne tulee luovuttaa yhdistykselle pyydettäessä tai kerhotoiminnan päättyessä.
3.2 § MUU RAHOITUS
Toiminta-avustuksen lisäksi kerho voi anoa erillistä yksittäistä kerhoavustusta. Erilliset kerhohakemukset haetaan samalla lomakkeella kuin yleinen toimintaavustus. Hakemuksen jättämisestä ilmoitetaan hallituksen kerhovastaavalle. Hakemus käsitellään saapumisen jälkeisessä kokouksessa. Hallituksen kerhovastaava ilmoittaa hallituksen päätöksestä kerhon vastuuhenkilölle.
Erilliset kerhoavustukset ovat täysin harkinnanvaraisia, sillä pääasiallinen taloudellinen tuki myönnetään toiminta-avustuksissa.
Kerho voi halutessaan hakea myös muualta taloudellista tukea, mutta tämä edellyttää lupaa hallituksen kerhovastaavalta.
3.3 § TALOUDENHOITO
Kerhon vastuuhenkilö on vastuussa kerhon taloudenhoidosta. Tämä koskee kaikkia kerhoja, joille on myönnetty toiminta-avustusta, erillistä kerhotukea tai kerho on kerännyt osallistumis- tai muita maksuja osallistujiltaan.
Puolivuosittaiseen raporttiin sisällytetään selvitys varojen käytöstä. Selvityksestä tulee käydä ilmi menot ja tulot kohdennetusti tapahtumittain.
4 § Kerhon lopettaminen
Mikäli kerhon toiminnan suosio on vähentynyt merkittävästi, voidaan toiminta päättää tekemällä siitä ilmoitus hallitukselle.
Toimiluvan lakkauttaminen vaatii hallituksen yksinkertaisen enemmistön.
5 § Voimassaolosäännökset
Säännöt ovat voimassa toistaiseksi.
Kerhotoiminnan ohjesääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksissa yksinkertaisella enemmistöllä. Muutosta voi ehdottaa yhdistyksen jäsen tai hallitus. Muutosehdotus on toimitettava kirjallisena hallitukselle, joka valmistelee ehdotuksen yhdistyksen kokoukseen. Jos ehdotusta ei hyväksytä hallituksen kokouksessa yksimielisesti, sen on saatava äänestyksessä vähintään puolet annetuista äänistä puolelleen tullakseen hyväksytyksi.