Totta se on, maksamalla vuosittain ylioppilaskunnan jäsenmaksun sä maksat mun ja 48 muun edaattorin kokouskahvit muutaman kerran vuodessa. Toki mä olen vain varajäsen, joten lähinnä makselet meidän Hallintotieteiden liiton (eli HALLIn) varsinaisten edaattorien, eli Anssin, Hannan, Matin ja Selinän kahveja.

Valitettavasti kahveja kummoisempaa aineellista etua ei edarityöstä saa, joten en tarjoile tämän enempää verenpaineen nostatuksia niille, ketkä huolestuivat ylioppilaskunnan jäsenmaksujen väärinkäytöstä.

Mikä homma? (Jos edari on tuttu käsite, siirry suoraan seuraavan otsikon alle!)

Me edustajistossa, eli edarissa, ollaan käytännössä ylioppilaskunnan eduskunta. Kuukauden tai parin välein järjestettävissä edarin kokouksissa ohjataan hallituksen työtä, päätetään isot linjat, linjataan talouskysymyksistä sekä toimintaa ohjaavista dokumenteista ja tietenkin valitaan vuosittain hallitus toimeenpanemaan sitä ylioppilaskunnan varsinaista duunia. Valitsee edari myös ylimpien yliopiston elinten hallopeditkin. Edaattorit taas valitaan opiskelijoiden keskuudesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan edarivaaleissa, jossa jokaisella läsnäolevalla opiskelijalla on oikeus äänestää – ja tietenkin oikeus lähteä ehdolle.

Kuten eduskunnassa, myös edarivaaleissa on “puolueet”, eli edariryhmät. Ne voi olla esimerkiksi ainejärjestöpohjaisia, kuten HALLI, mutta myös perinteisiin puolueisiin lähemmin liittyviä aatepohjaisia, kuten esimerkiksi Vihreä lista, Viva tai Kokoomus. Mukaan mahtuu myös poikkitieteellisiä ryhmiä, kuten Kahden tähden teekkarit ja International representatives group. Suhteellisen vaalitavan mukaisesti äänestät ihmistä, mutta ääni menee taustaryhmälle. Tämän lisäksi edariryhmät voivat muodostaa omia vaalirenkaita, mikä teknisesti vaikuttaa äänten laskuun äänen mennessä ensin renkaalle, sitten suhteellisesti edariryhmälle ja lopulta vasta ehdokkalle. Käytännössä vaalirenkaat voivat kuitenkin myös edustajistokaudellaan tehdä enemmän yhteistyötä kokousten ulkopuolella näin halutessaan. Perinteisesti lähes kaikki ryhmät kuuluvat johonkin vaalirenkaaseen, joita tällä hetkellä on TREYssä kolme: TEKIJÄ (Teekkarit, killat ja järjestöt), Silta sekä Punavihreä kupla.

Okei, tiedän nyt teknisesti mikä on edari. Politiikka ei kiinnosta.

Tottakai kiinnostaa, eikä tää nyt mun vertauksesta huolimatta mitään eduskuntatyöhön verrattavaa politiikkaa ole, vaan läjä opiskelijoita jotka haluaa tehdä opiskelijoiden elämästä himpun verran parempaa. Sekin on politiikkaa. Tai toki jos ei kiinnosta onko Staabilla toimistoa mistä hakea sumpit, opiskelijoilla kulkuoikeuksia kampuksella tai ratikassa yömaksuja, niin sekin on okei. Toivottavasti kuitenkin olet sen verran demokratian ihminen, että äänestät edes sen kahden vuoden välein kun edarivaalit on! Yksityiskohtien ei tarvitsekaan kiinnostaa, sitähän varten se edari valitaan näitä päätöksiä muiden puolesta tekemään.

Jos taas edes hitusen kiinnostaa, hear me out: ensi syksynä on seuraavat edarivaalit.

Okei okei kiinnostaa, mut ei sinne noin vaan marssita.

Ei tietenkään marssita, mutta onneksi ei tarvitse yrittää yksin! Voin ilolla sanoa, että meillä nuorempien hallilaisten tukeminen on ylpeydenaihe. Sen lisäksi että vaalityötä mietitään yhdessä ja kaikki omaehtoinen duuni on täysin vapaaehtoista, meillä HALLIssa edaritoimintaan voi myöskin osallistua vaikkei vaaleissa pärjäisikään. Ne onnekkaat hallilaiset, jotka sattuivat pääsemään varsinaisiksi edaattoreiksi, eroavat muista hallilaisista vain siinä, että he käyttävät edarin kokouksissa ääntä. Me varalle jääneet voimme yhtälailla osallistua ennen kokouksia alustaviin keskusteluihin ja tehdä yhdessä linjauksia.

Hallilaiseksi ryhtymisessä on se ilo, että pahimmassa tapauksessa voit oppia jotain uutta. Vanhemmat hallilaiset pitävät huolen, että perehdyttäminen on käytännössä jatkuvaa hommaa ja jos edarissa pitää jokin iso päätös tehdä, sitä alustetaan kunnolla sisäisissä palavereissa. Näin pikkuhiljaa nuoremmat hallilaiset ovat itse valmiita ottamaan siipien huomaan jälleen uusia hallilaisia.

Mitä se ehdokkuus sit vaatii?

Ole läsnäoleva opiskelija ja laita nimi jonkin edariryhmän listoille. Jokainen edariryhmä määrittelee itse kriteerinsä ehdolle pääsyn ehdoksi, mutta enpä ole kuullut että edariryhmät kovin käännyttäisivät innokkaita ehdokkaita pois. Kuten puolueissa, ehkä oleellista on se, että jaat edes jollakin tasolla yhteiset arvot kyseisen ryhmän kanssa. En esimerkiksi lähtisi pyrkimään International representatives groupiin edariehdokkaaksi, jos ainoa tavoitteeni olisi saada TREY lopettamaan kaksikielinen viestintä.

Meillä HALLIssa käydään vaalivuosina keskustelua siitä, mitkä meidän tavoitteet tuleviin vaaleihin on. Tähän keskusteluun pääsee myös vaaleista kiinnostuneet mukaan, jos laittaa meille viestiä! Ehkä yleistasolla voisin sanoa, että me halutaan että järjestöillä on hyvät edellytykset pyöriä, ylioppilaskunta tukee järjestöjen työtä ja edunvalvonnassa pidetään huoli siitä, että opiskelijat voi hyvin. Paljon ollaan ammennettu Staabin strategiatyöstä, eli siinä mielessä HALLI pohjaa tavoitteitaan myös staabilaisten toiveisiin, vaikka Staabista erillisenä entiteettinä meidän ei näin tarvitsisikaan tehdä.

Tämän lisäksi HALLI pyrkii olemaan aktiivinen ja positiivinen toimija edarissa. Siksi me toivotaan ehdolle sellaisia tyyppejä, jotka on valmiita osallistumaan myös HALLIn sisäiseen toimintaan. Työlääksi ei tätä puuhaa voi haukkua, mutta muutaman viikon välein ollaan koolla keskustelemassa yhdessä lähestyvästä kokouksesta ja muusta tarpeellisesta ajankohtaisesta, kuten esimerkiksi Staabin fuksiviikoille osallistumisesta tai vaikkapa TREYn hallitushausta.

Oleellista hallilaisille ei ole vankka tietotaito, kokemus tai osaaminen, vaan into oppia uutta ja kokea palanen opiskelijademokratiaa. Tekemällä oppii! HALLI on myös melko menestyksekkäästi nostanut TREYn hallitukseen tyyppejä, joten jos sellaiset hommat kiinnostelee, ota meihin yhteyttä niin jutellaan lisää.

Äh mut en mä halua tehdä mitään kamppista

No, ei oikeastaan tarvitsekaan jos ei halua. HALLI tekee edarivaaleisiin julisteen, jossa ehdokkaan nakkina on ainoastaan ilmaantua paikalle kuvattavaksi. Muuhun HALLIn somekampanjointiin voi osallistua sitten halukkaat. Mitä taas itse pitää kampanjoida oman ehdokkuuden eteen, on ihan itsestä kiinni. Kertomalla ehdokkuudestaan omille tuttavilleen tai jakamalla HALLIn postauksia pääsee jo aika pitkälle, ja näin itsekin aikanaan sain paikan varsinaisena edaattorina. Ja jos ei nappaa, niin sitten et vaan tee mitään, on silläkin joku joskus sisään päässyt.

Vertaistukea HALLI kuitenkin tarjoaa, yksin ei kenenkään tarvitse kampanjoida.

Okei okei mietitään. Mitäs tässä nyt sit pitäis miettiessä tehdä?

Aloita seuraamalla someissa Hallintotieteiden liittoa. Sieltä saa oleellisen infon, kun on aika alkaa ilmoittamaan kiinnostuksesta lähteä ehdolle tai vaikkapa kampanjatiimiin. Sitä ennenkin voit laittaa hallilaisille viestiä kyselläkseen näistä hommista, tai vaikka slaidata HALLIn instan deeämmiin, mikä nyt parhaalta tuntuukaan!

Kuten yllä on todettu, Hallintotieteiden liitto ei ole myöskään ainoa vaihtoehto lähteä ehdolle. Meitä hallintotietelijöitä löytyy aina muiltakin listoilta ehdolla, ja sekös on hyvä homma staabilaisten vallan kahvassa pysymiselle! Oleellista on, että löydät sulle sopivan ryhmän, ja siksi kannattaakin kysellä ryhmän linjoista ja tavoitteista ennen vaaleja. Vaikka meillä hallilaisillakaan ei äänestyksissä ole ryhmäkuria, on meillä kuitenkin yhteiset päämäärät.

Jos uteliaisuus iski ja haluat nähdä miltä edarityö näyttää, käy vaikka katsomassa TREYn youtubekanavalta kokousstriimejä. Saatat vaikka bongata tuttuja!

Blogin on kirjoittanut Hallintotieteiden liiton varaedaattori Annika Nevanpää. Annikalle tämä on kolmas edarikausi aktiivisena HALLIn toiminnassa.