Viime viikolla toimistolla lausuttiin sanat, joita ei hetkeen oltu kuultu. ”Joo, aattelin hakee kahvin ja mennä sit luennolle.” Siis mitä? Kahvia ennen luentoa? Kampuksella? Lähinä? Johan on.
Tämän postauksen työnimi oli pitkään ”paluu lähiopetukseen (pliiis)”. Tammikuussa päässä kaikuivat ne lukemattomat Staapisen pääkirjoitukset, joissa pohdittiin koronan väistymistä ja normaaliin arkeen palaamista. Yhtä monta kertaa tuli todettua, että ei vieläkään. Otin tietoisen riskin, ja tässä sitä ollaan. Olisiko pitänyt kirjata tämä jo pari vuotta sitten? Kuka tietää.
Paluu kampuksille tapahtuu hyvin erilaisissa tunnelmissa. Koronan olemassaolosta saatiin hyvä muistutus viime viikolla, jolloin Staabin läpi pyyhkäisi tartuntojen aalto. Lähiluentoja pidetään matalan riskin tapahtumina, mutta monella on kynnys osallistua niille tartunnan pelossa. Mikä siis avuksi? Jos kuulut riskiryhmään, voit hakea yliopistolta opetuksen erityisjärjestelyä. Myös kurssin vastuuopettajaan kannattaa olla yhteydessä, mikäli kampukselle palaaminen huolettaa. Lisäksi intraan on koottuna erilaisia vinkkejä uuden arjen kohtaamiseen.
Huomenna tiistaina järjestetään vuoden ensimmäinen kopoviinit-tapahtuma, tällä kertaa sopoisissa merkeissä. Tarkoituksena on jakaa fiiliksiä lähiopetukseen palaamisesta, opiskelurytmin uudelleen löytämisestä ja oman hyvinvoinnin edesauttamisesta. Ilmoittaudu siis mukaan kide.appissa ja saavu TOAS Ilmarin kerhohuoneelle klo 16 alkaen. Paikalla ovat Johtamisen ja talouden tiedekunnan opintoneuvoja Eetu Sarkanen sekä Osviitta ry:n kriisityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja Kati Eisto. Lisätietoja tapahtumasta löydät täältä.
Kaikilla kursseilla lähiopetukseen ei palata yhtä nopeasti kuin toisilla. Kannustankin erityisesti ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoita olemaan yhteydessä vastuuopettajiin ja tarvittaessa kopoon, mikäli kurssin toteutus ei vastaa ilmoitettua.
Turvallisia kohtaamisia kampuksella,
Koponne Helmi
