Tällä viikolla Staabin blogissa on vuorossa katsaus Johtamisen ja talouden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston syksyyn sekä hallinnon opiskelijaedustajana eli hallopedina toimimiseen. Katsauksen on kirjoittanut tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsen Anssi Flink.
Mukavaa lokakuun viimeistä viikkoa kaikille staabeille ja muille blogin lukijoille! Toivottavasti teillä kaikilla oli kiva syyslomaviikko.
Kerrataan ihan aluksi mikä halloped on sekä tiedekuntaneuvoston perustiedot, ja mennään sen jälkeen tiedekuntaneuvoston syksyn kuulumisiin. Hallopedia ei pidä sekoittaa paria viikkoa aiemmin tällä samalla palstalla esillä olleeseen Halliin eli Hallintotieteiden liittoon, vaikka molemmat liittyvätkin merkittävästi ylioppilaskuntaan ja koulutuspolitiikkaan, ja allekirjoittanutkin häärii molempien toiminnassa aktiivisesti mukana. Hallopedit eli hallinnon opiskelijaedustajat ovat ylioppilaskunnan valitsemia edustajia eri toimielimiin, kuten tiedekuntaneuvostoihin, muutoksenhakulautakuntaan ja konsistoriin. He edustavat itsensä lisäksi näissä toimielimissä koko ylioppilaskuntaa ja opiskelijayhteisöä. Hallopedit ovat täysivaltaisia toimielintensä jäseniä ja vaikuttavatkin siihen, millaista opiskelu ja tutkimus yliopistossamme tulevaisuudessa on.
Tiedekuntaneuvosto on tiedekuntamme ylin päättävä elin. Siellä puhetta kokouksissa johtaa dekaani ja jäseniä on yhteensä 15: 5 professoria, 5 opetus- ja tutkimushenkilöstön edustajaa ja 5 opiskelijaa. Tiedekuntaneuvostolla on noin kerran kuukaudessa kokous, yleensä kuukauden viimeisenä keskiviikkona aamupäivästä. Vuoden aikana on näiden kokousten lisäksi eri ajankohtina pari iltakoulua, työpajaa tai ylimääräistä kokousta, joissa käsitellään jotain laajempaa tai kiireellisempää asiakokonaisuutta.
Mihin asioihin tiedekuntaneuvosto sitten konkreettisesti vaikuttaa? Tiedekuntaneuvosto osallistuu koulutuksen kehittämiseen päättämällä muun muassa oman tiedekunnan strategisista linjauksista, tutkielmien arviointiperusteista, eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden valintaperusteista, sekä hyväksymällä tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat.
Tiedekuntaneuvostojen kokoukset kestävät yleensä noin puolestatoista kahteen tuntiin. Lähes jokaisessa kokouksessa on käsiteltävänä useampia väitöslupien myöntämisiä tai väitöskirjojen arviointeja. Näihin harvoin opiskelijajäsenellä on mitään sanottavaa, mutta itse prosessiin on ollut mielenkiintoista päästä tutustumaan. Silmäilen läpi itsekin arvioinnit, koska olen kokenut, että sitä kautta myös itse oppii ihan tieteellisestä kirjoittamisesta. Mihin kohtiin ja millaisiin asioihin laajoissa tieteellisissä teksteissä kiinnitetään huomiota ja miten asioita myös painotetaan arvosteluissa ja arvioinneissa keskenään?
Tämän syksyn ehkä isoin yksittäinen asia, joka tiedekuntaneuvostossa on ollut käsittelyssä, oli yliopiston lausuntopyyntö tiedekunnalle kampuskehityksen toimenpideohjelmasta eli eri medioissakin huomiota saanut paperi tila-asioista. Sen vuoksi järjestettiinkin ylimääräinen kokous lausunnon koostamiseksi lokakuun alussa. Keskustelu kokouksessa aiheesta olikin monipuolista ja polveilevaa, ja lausunnosta tuli tiedekuntaneuvoston käymän keskustelun näköinen painottaen tiedekuntamme toiminnan erityispiirteitä. Tämän lisäksi opiskelijajäsenemme ovat olleet aktiivisesti mukana keskustelussa syksyn aikana tiedekuntamme toimintasuunnitelman käsittelyssä ja keskustelussa aloituspaikkojen lisäämisestä tulevina vuosina tiedekuntamme tutkinto-ohjelmissa.
Mitä sitten halloped-toiminta on minulle antanut? Olen opiskeluvuosien aikana päässyt sekä ylioppilaskunnan edustajistossa ja tiedekuntaneuvostossa ensin varajäsenenä ja sitten varsinaisena tutustumaan läheltä yliopistohallintoon, ja mitä siellä taustalla osin opiskelijan näkymättömissä koko ajan tapahtuu. Opiskelijalle näkyvät ongelmat saattavat leikata läpi koko organisaation. Ne saattavat näkyä vain hieman erilaisina yliopiston eri henkilöstöryhmille. Eri kampuksilla liikkuessa on tullut nyt viime aikoina katseltua tiloja täysin uusin silmin tilakeskustelujen myötä. Samoin kuin kaiveltua uutisia, millaisia maankäytöllisiä suunnitelmia on ollut esimerkiksi Keskustakampukselle lisärakentamisen osalta tai sitten Kaupin kampusta ympäröiville parkkipaikoille. Suosittelenkin kaikille, että käykää joskus tutustumassa yliopiston kaikkiin kampuksiin. Tenttiaikojahan usein saa helpommin etenkin ruuhkaviikkoina Kauppiin kuin Keskustaan.
Mikäli hakeminen hallopediksi kiinnostaa, niin seuraa TREYn viestintää. Ensi vuonna on vuorossa megahallopedhaut, kun paikkoja vapautuu paljon kaksivuotiskausien päättyessä. Sitä ennenkin porukkaa valmistuu tai siirtyy toisiin tehtäviin, niin yksittäisiä paikkoja aukeaa hakuun. Mikäli herää kysymyksiä hallopedtoiminnasta tai jostain muusta, niin minut tavoittaa helpoiten Telegramista @flinkanssi .
