Moni varmaan muistaa, että syyskokouksessa 2020 hyväksyttiin Staabille uusi strategia, jossa määriteltiin avoimuus yhdeksi Staabin arvoista. Talouden avoimuuden kehittämisestä on ollut puhetta, mutta jotta talouden avoimuutta voidaan kehittää, pitää jäsenistön sitä myös ymmärtää. Usein esimerkiksi kuulen, ettei talousarviota tai tilinpäätöstä osata lukea, eikä sitä siksi jakseta edes yrittää. Siksi ajattelin tässä blogikirjoituksessa avata Staabin ja yhdistysten talouden pääpiirteitä.
Yleinen harhaluulo on, että yhdistys ei saisi tehdä ylijäämää. Toisaalta jotkut myös luulevat, että alijäämä on automaattisesti huono juttu. Tosiasia on, että yhdistyksen taloudelle on täysin luontaista, että joskus tulee yli- ja joskus taas alijäämäisiä vuosia. Nollatulokseen pyrkiminen on lähinnä pitkän aikavälin tavoite, käytännössä siihen on vuosittaisella tasolla aika vaikeaa päästä. Mikäli jonain vuonna tehdään ylijäämää, ei väliä ole muulla kuin että raha palaa toimintaan kohtuullisella aikavälillä ja ettei se ainakaan päädy kenenkään taskuihin. Suuren ylijäämän jälkeen voidaan tietoisesti tehdä seuraavana vuonna alijäämää tai toisinpäin. Toisaalta ylijäämää voidaan myös säästää johonkin tiedossa olevaan tulevaisuudessa toteutuvaan suureen kuluerään.
Staabin taloussektorin tärkein työkalu on talousarvio. Talousarvio ei sinänsä ole lakisääteinen dokumentti, vaan lähinnä hallituksen toimintaa ohjaava työkalu. Sen merkitystä ei silti tule vähätellä. Arjessa talousarvio koskettaa oikeastaan kaikkea Staabin toimintaa. Staabin talousarvio on perinteisesti jaettu toiminnan tuottoihin, kuluihin, varainhankintaan ja saatuihin avustuksiin. Toiminnan tuotoissa ja kuluissa on paljon toisiaan vastaavia eriä. Esimerkiksi sitsituotot ja -kulut ovat yleensä kutakuinkin yhtä suuret. Monissa erissä kuitenkin kulut ovat suurempia kuin tulot. Vaikkapa fuksiviikkoihin käytetään paljon enemmän rahaa kuin mitä ne tuottavat. Tämä on mahdollista Staabin varsin ansiokkaan varainhankinnan takia. Varainhankinta on toimintaa, joka ei varsinaisesti ole organisaation ydintehtäviä, mutta jolla rahoitetaan näitä muuta toimintaa. Staabin merkittävimpiä varainhankinnan muotoja ovat Kolmiot ja yritysyhteistyö. Mikäli varainhankintaa ei tehtäisi, pitäisi kaikki tapahtumat rahoittaa vaikkapa maksullisilla lipuilla tai toiminta olisi muuten vain huomattavasti pienempää. Niinkin suuri menojen kompensoiminen varainhankinnalla kuin mitä Staabilla on, ei ole mitenkään itsestään selvää monille järjestöille.
Toivottavasti tämä auttoi muitakin kuin jutalaisia ymmärtämään yhdistyksen talouden toimintaa!
Ystävällisin terveisin,
Talousvastaavanne Artturi
