Tämän kirjoituksen aikajänne on kuluneet kaksi vuotta, ja se on teille, uudet toimijat! Tässä vaiheessa toivon, että olisin kirjoittanut päiväkirjaa, ja taaksepäin palaaminen olisi helpompaa. Mennään nyt kuitenkin muistini varassa kronologisesti eteenpäin. Aloitetaan tammikuusta 2019.
Uusi vuosi, uudet lupaukset ja mikä tärkeintä – uusi Tampereen yliopisto. Kaikki on uutta, mutta samalla myös vanhaa. Mikä sitten on muuttunut? Organisaatiotasolla paljonkin. Kaksi yliopistoa on yhdistynyt toiseksi suurimmaksi yliopistoksi koko Suomessa. Yliopistomalli on muuttunut säätiöyliopistoksi, uudet tutkimuskärjet ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta. Tiedekuntamme on saanut mukaansa tietojohtamisen sekä tuotantotalouden henkilökunnan. Opiskelijalle arki näyttäytyi pääasiallisesti kuitenkin samana: lounas 2,60€, Atalpa, Staabin toimisto, kitkerä kahvi, torstain kolmiot ja pinnin pizza.
Myös hallopedin tehtävät olivat pysyneet samana. Tiedekuntaneuvostossa tavataan kerran kuukaudessa, joskus useammin, esimerkiksi iltakoulun tai työpajan merkeissä. Uusi tiedekuntaneuvosto jännitti itseäni, siellähän on ne kaikki mun proffat, henkilöstö ja jopa dekaani samassa pöydässä. Siinäpä piilee yliopistolakiin kirjatun ja johtosäännössämme vahvistetun kolmikannan hienous, tiedekuntaneuvostossa opiskelijoiden ääni tulee kuulluksi ja sitä arvostetaan, mutta mikä parasta – se myös painaa yhtä paljon. Jokaisessa tiedekuntaneuvostossa on nimittäin johtosääntömme mukaan 15 jäsentä: 5 professoria, 5 opetus- ja tutkimushenkilöstön edustajaa ja 5 opiskelijaa.
Keväällä 2019 juhlimme perinteisin menoin vappua. Hallopedin kevättä siivitti uuden Sustainable Urban Development -tutkinto-ohjelman valmistelu yhdessä ainejärjestöjen edustajien kanssa. Tärkeintä oli varmistaa, että uuden tutkinto-ohjelman valmistelussa otetaan opiskelijat laaja-alaisesti huomioon. Olimme siis osaltamme varmistamassa, että SUD-opiskelijat saadaan integroitua yliopistoyhteisöön, ja että opetussuunnitelmat ovat kaikilla kolmella eri alalla (hallinto-, yhteiskuntatieteet sekä rakennustekniikka) tarkoituksenmukaiset.
Kesä meni pääasiassa töiden merkeissä, jolloin tiedekuntaneuvostokin lomailee. Syksy 2019 käynnisti ensimmäisen uuden Tampereen yliopiston lukuvuoden! Uudet opiskelijat pääsivät tutustumaan Sisuun ja luomaan ihan uuteen järjestelmään toimivat ja järjestelmälliset hopsit. Näin jo vanhempana opiskelijana voisin todeta tähän, että hyvästi Excel-työkirjaan laaditut hopsit, ei todellakaan tule ikävä! Syksyllä käsittelimme iltakoulun sekä varsinaisen kokouksen merkeissä toimintasuunnitelmaa vuosille 2020-2024. Pohdimme myös Mihin maailma tarvitsee Tampereen yliopistoa vuonna 2030, niin yliopiston kuin tiedekuntammekin kannalta.
Keväällä 2020 siirrytään etäkokouksiin ja syksyllä on puhututtanut moniulotteisesti käsillämme oleva tilanne, miten opiskelijat jaksavat, millainen on tehokas etäopetus ja kuinka tästä eteenpäin. Toisaalta tiedekuntaneuvoston arki on näyttäytynyt samana: dekaanin kuulumiskierros, väitöskirjojen hyväksymistä, puhetta Sisusta ja yliopistoyhteisöstä.
Paljon on tapahtunut nuoren yliopistomme alkutaipaleilla, ja oikeastaan vielä enemmän jo ennen yhdistymistä. Se mitä kuluneet vuodet aktiivina niin ainejärjestössä, edustajistossa kuin tiedekuntaneuvostossa on minulle välittäneet, on se, että ne aktiiviset opiskelijat eri järjestöissä tekevät korvaamatonta työtä meidän kaikkiemme eteen. Tunnen monta kivenkovaa järjestöaktiivia, jotka ovat menettäneet yöunensa siksi, että tilanne opiskelijoiden edunvalvonnassa on sitä vaatinut, mutta myös siksi, että opinnot ovat saattaneet olla toissijaisia juurikin edellä mainitsemastani syystä. Kaiken aherruksen ohessa on syytä välillä kuitenkin ottaa aikaa itselleen ja myös muistaa arvostaa tekemäänsä työtä opiskelijayhteisön eteen, sillä kukaan muu ei tee opiskelijoiden puolesta yhtä hyvää edunvalvontaa kuin me itse. Kiitos siis myös teille uusille aktiiveille halustanne palvella opiskelijayhteisöä, nyt on minun aikani väistyä!
Hallopedterkuin
Nea
Johtamisen ja talouden tiedekuntaneuvoston halloped
