Keitä me hallintotieteilijät olemme? Mitä varten opiskelemme? Millaisia ongelmia voimme tulevaisuudessa ratkoa? Millaisia ovat tulevaisuuden ongelmat?
Nämä kysymykset ovat vaikeita. Eikä niihin ole yksiselitteisiä vastauksia. Helpointa on lähteä liikkeelle tulevaisuuden ongelmista, jotka ovat luonteeltaan pirullisia. Niissä sekoittuu luontevasti johtaminen, oikeus, talous ja politiikka. Ratkaisemalla vaikkapa oikeudellisen osaongelman, törmää todennäköisesti seinään, kun pitäisi miettiä resursseja. Resurssien käyttö tai allokointi taas ovat yleensä poliittisia kysymyksiä. Sitten pitäisi vielä pohtia näiden kolmen ongelman välillä tasapainoilua. Kutsutaan sitä johtamiseksi.
Perusoikeuskysymyksissä tarvitaan monenlaista osaamista
Otetaan esimerkiksi perusoikeuskysymykset, joista ensimmäisenä tulee mietittäväksi se taso, joka olisi toteutettava. Jo pelkkä tason määrittely voidaan nähdä kamppailuna. Oletetaan kuitenkin, että tason määrittely on lainoppia puhtaimmillaan, jolloin siihen ei tarvitse sekoittaa politiikkaa. Kun tietty taso on määritetty, tulee kyseeseen tietysti se, että onko meillä resursseja turvata sanotun perusoikeuden taso. Harvemmin resursseja on vapaasti lojumassa, koska emme elä Shangri-La:ssa. Joudumme siis käymään kamppailuja resurssien allokoinnista, jolloin kysymme arvojamme eli sitä, mitä pidämme tärkeänä? Kunnissa arvot muotoutuvat parhaimmillaan osallistavan kuntastrategiaprosessin osana, mikä helpottaa johtamista, kun on jotain, mihin nojautua. Kunnat ovat pitkälti vastuussa tärkeimpien perusoikeuksien toteutumisesta, mutta resursseja sen sijaan ei ole.
Sillanrakentaja toimii monen eri systeemin välillä
Pystytkö kuvittelemaan itsesi edellä mainittuun esimerkkiin aktiiviseksi toimijaksi? Mihin osa-alueisiin haluaisit osallistua? Pystyisitkö osallistumaan kaikkiin? Yleensä meitä hallintotieteilijöitä kuvataan generalisteiksi, koska pystymme toimimaan monen eri systeemin välillä. Systeemejä siis ovat tässä johtaminen, oikeus, politiikka ja talous. Systeemiajattelusta voi olla apua silloin, kun pohtii sitä, keitä olemme ja mitä varten opiskelemme. Hallintotieteilijälle yhteiskunta on mahdollisuuksia täynnä, jos uskaltaa loikkia systeemistä toiseen. Mielestäni olemme parhaimmillamme sillanrakentajina eri systeemien välillä. Se edellyttää meiltä avarakatseisuutta ja uteliaisuutta sekä kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin.
Kopotiimiterveisin
Tuukka-Ilari Lappi
