Tunnetun opiskelijasanonnan mukaan wabu ei lobu ja eräässä laulussakin lauletaan seuraavasti; ”Those were the days my friend , We thought they’d never end, We’d singand dance forever and a day”. Tällä teemalla kirjoitankin teille siitä, miten Staabin Wappu ja vuoden ensimmäinen puolisko meni talouden näkökulmasta.
Wappu, tuo opiskelijan joulu, jossa kuitenkin ennen itse aattoa on jo useampi aaton veroinen juhla vietetty. Taloudellisesti tämä tapahtumakokonaisuus on tänä vuonna järjestömme suurimpia panostuksia vuosijuhlien ja ulkomaan excursion lisäksi. Panostus konkretisoituu erilaisilla tavoilla, kuten silliksen pomppulinnalla tai lähes loppumattomana boolina wappuaattona. Wappu oli kokonaisuudessaan suurin ja hienoin mitä järjestöllämme on tähän asti ollut, enkä puhu nyt pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Tapahtumia oli enemmän sekä osallistujamäärät olivat aiempaa suurempia. Esimerkiksi sitsit olivat siihen asti isoimmat vain Staabilaisten sitsit ikinä ja kostajaisissakin oli enemmän osallistuvia joukkueita kuin aikaisemmin.
Entäs sitten se rahapuoli? Yksittäisiä lukuja en ala luettelemaan, mutta niihin perustuvia faktoja nostan esille. Wapun kasvun hahmottaa parhaiten tarkastelemalla paria aikaisempaa vuotta. Wappuviikkoihin budjetoitu rahasumma on kasvanut kahdessa vuodessa 44% kun verrataan vuoden 2017 talousarviota ja tämän vuoden wappuviikkojen toteumaa. Yksittäisenä selittävänä tekijänä voidaan esille nostaa silliskulttuurin kehittyminen, joka on vaatinut luonnollisesti rahallista panostusta toteutuakseen. Wappusillis ja vappuaatto veivät wapun budjetista leijonan osan, noin puolet. Vaihtoehtoinen näkökulma on, että hieman alle puolet wapun budjetista on kulunut tilavuokriin ja noin 25% ruokatarjoiluihin tapahtumissa.
Siirrytään wappuviikoista isompaan kuvaan, sillä wappu oli helppo tapa esittää konkreettisesti se, mitä Staabissa on parissa vuodessa tapahtunut. Kaikki on isompaa ja parempaakin kuin koskaan aiemmin. Kesällä valmistuneessa välitilinpäätöksessä on vertailtu kuluvaa vuotta kahteen edelliseen samalla ajanjaksolla. Välitilinpäätöksen tuloslaskelmasta ei löydy yhtään kohtaa, missä luku ei olisi edellisistä vuosista kasvanut. Yksi selittävä tekijä toki on vuoden alussa ollut HTP19 Rovaniemellä, jonka osallistusmismaksut muodostavat merkittävän osan tuloista ja siten myös reissun kulut ison osan menoista. Kyseessä on kuitenkin plus-miinus-nolla periaatteen tapahtuma, joten kenenkään rolloreissun rahat ei ole mennyt toimiston kahveihin.
Kevään osalta Staabin tulos oli plussan puolella melko reippaastikin, etenkin kun verrataan aikaisempiin vuosiin. Syksyllä toisaalta tulee vastaan isoja kulueriä, kuten uexcu, vuosijuhlat ja fuksiviikot. Näistä huolimatta ennuste on, että koko vuoden tulos olisi syyskokouksessa hyväksyttyä talousarviota enemmän ylijäämäinen. Kulupuolella ei ole tänä vuonna varsinaisesti säästelty, vaan ylijäämäisyys on syntynyt tuloista ja varainhankinnasta. ”Ongelma” on enemmänkin positiivinen ja tästä syystä on valmisteltu lisätalousarvio tälle vuodelle. Yhdistykset ovat lähtökohtaisesti voittoa tavoittelemattomia. Lisätalousarviossa onkin pohdittu mihin kohdentaa enemmän rahaa, jotta ylijäämää ei kertyisi liikaa tältä tilikaudelta. Lisätalousarviosta kirjoitan blogiin seuraavan kerran, kun se on yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa hyväksytty. Jos haluat vaikuttaa lisätalousarvioon ja yhdistyksen asioihin, niin se on mahdollista tulemalla paikan päälle yhdistyksen kokouksiin tai hallituksen kokouksiin, jotka ovat myös jäsenille avoimia.
Menneitä muistellen,
Talousvastaavanne Artturi
