Kevätkokous eli tuttavallisemmin keko on toinen vuosittain järjestettävistä yhdistyksemme sääntömääräisistä kokouksista. Toinen onkin jo monille tuttu syyskokous. Sääntömääräiset kokoukset ovat tärkeimpiä yhdistyksen kokouksia ja ne määräytyvät lain ja sääntöjemme kautta. Nämä sääntömääräiset kokoukset ovat oivia paikkoja päästä vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan ja kuulla, mitä kaikkea yhdistyksessä oikeasti tapahtuukaan.

 

Nyt siirrytään varsinaiseen asiaan, eli mitä kevätkokouksessa tehdään ja miten se toimii. Kevätkokouksessa paketoidaan edeltävä vuosi. Kokouksessa esitellään ja hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus sekä tilinpäätös. Toimintakertomuksessa kerrotaan, mitä edellisenä vuonna ollaan tehty ja saatu aikaan. Sen avulla selviää myös, ovatko toimintavuoden tavoitteet (jotka olivat toimintasuunnitelmassa) toteutuneet. Esimerkiksi toimintakertomuksen avulla päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle. Toinen kevätkokouksen tärkeistä dokumenteista on tilinpäätös, jossa kerrotaan taloudellisesta asemasta ja toiminnan tuloksista. Se sisältää kaiken taloudellisen toimintamme tilikaudelta. Tilinpäätöksen ohella yhdistyksemme toinen taloudellisista dokumenteista on talousarvio, joka ohjaa budjetointipäätöksiä. Kokouksessa paikalla oleva jäsenistö päättää dokumenttien hyväksymisestä. Paikalla on myös hallituksen jäseniä, joilta voi halutessaan kysyä tarkennuksia koskien yhdistyksen toimintaa.

 

Toimintaamme tarkastavat vuosittain valittavat toiminnantarkastajat ja heidän lausuntonsa kuullaan yhdistyksen kevätkokouksessa. Sääntöjemme mukaan yhdistyksellämme on oltava kaksi toiminnantarkastajaa. Heidän tehtävänään on tarkastaa yhdistyksemme talous ja hallinto. Toiminnantarkastajat antavat toiminnantarkastuskertomuksen kevätkokouksessa. Jos lakia tai sääntöjä on rikottu tai yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa, mainitaan siitä toiminnantarkastuskertomuksessa. Toiminnantarkastuksen perusteella jäsenistö päättää kevätkokouksessa hallituksen vastuuvapaudesta. Vastuuvapautta ei myönnetä tilanteessa, jossa jäsenistö katsoo, että hallitus on aiheuttanut haittaa järjestölle. Myöntämättä jättämiselle tulee olla kunnon perusteet. Staabin historian aikana ei ole taidettu jättää vastuuvapautta antamatta, tai ainakaan minun korviin ei ole kantautunut tietoa tällaisista tapauksista. Toivottavasti näin jatkuu myös tulevaisuudessa!

 

Esityslistan kohtiin kuuluvat myös ilmoitusasiat sekä muut esille tulevat asiat. Ilmoitusasioissa kerrotaan, jos on jotain yleisesti tiedoksi annettavaa ja muissa esille tulevissa asioissa voidaan käsitellä kokouksen aikana esille tulleita tai juuri ennen kokousta tulleita, valmistelemattomia asioita. Muista esille tulevista asioista tai ilmoitusasioista ei yleisesti tehdä päätöksiä. Ne ovat enemmän pohdittavia ja esimerkiksi hallitukselle suunnattuja, toivottuja ohjeistuksia.

 

 

Miksi siis tulla kevätkokoukseen?

  • Koska kokoustelu on hauskaa
  • Koska asioihin on tärkeää ja kannattavaa vaikuttaa
  • Koska on hyvä tietää, miten järjestömme toimii
  • Koska tämä on ainoa paikka nähdä, millaisia lukuja taloudessamme oikeasti pyörii
  • Koska ei vaan yksikertaisesti ole parempaa tekemistä kuin kokoustaa maanantaina iltapäivällä

 

Tervetuloa mukaan kokoukseen, nähdään viimeistään siellä!

 

Kevätkokousta innokkaana odottaen,

puheenjohtajanne Anniina Hurskainen