Muutama viikko takaperin tiistaina 25.9. järjestettiin yhdistyksen ylimääräinen kokous. Syy kokouksen järjestämiseen oli lisätalousarvio, joka laadittiin odottamattomien tulo- ja kuluerien vuoksi. Staabissa ei ole ainakaan parina viime vuotena ollut tarvetta lisätalousarviolle, mutta nyt hallitus näki sen tarpeellisena siksi, että tämän vuoden aikana yhdistykselle on tehty hankintoja, joita ei vielä tämän vuoden talousarviota tehdessä oltu suunniteltu.
Tietenkin optimaalisin tilanne olisi se, että tilikausien hankinnat suunniteltaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta talousarviosta voitaisiin tehdä realistinen ja toimintaa tarpeeksi tukeva. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mutta onneksi on olemassa lisätalousarvio, joka mahdollistaa rahankäytön uudelleen suunnittelemisen ja antaa joustovaraa. Eihän yhden excel-taulukon kuuluisi olla menestystarinoiden este, vaan pikemminkin vain suuntaviivoja antava luonnostelma.
Niinhän se meidän kaikkien opiskelijoidenkin taloudessa menee. Jos sitä esimerkiksi kolmioilla homma niin sanotusti eskaloituu ja rahaa palaa shottiin jos toiseenkin hieman liikaa, niin silloin se opiskelijabudjetissakin tarkoittaa sitä, että loput kuukaudesta syödäänkin sitten makaronia 0,48 euron kilohinnalla. Siihen kun on varaa tiukemmallakin budjetilla (tarkistin €/kg luotettavasta lähteestä foodie.fi 7.10.2018 klo 19:55). Enemmän kuluja hupien kustannuspaikkaan, vähemmän ruokaan. Ehkä hieman kärjistetty esimerkki, eikä Staabissa hankintapäätökset ole ihan näin impulsiivisia, mutta ymmärrätte tästä varmana pointin.
Tänä vuonna useampaan otteeseen hallituksen kokouksissa on tullut esiin letkautus ”kehitys kehittyy” ja tämä on liittynyt siihen, että uusia kehitysideoita ollaan lähdetty myös oikeasti viemään eteenpäin. Suin päin ei rahaa siis olla käyttämässä, vaan jokainen investointi on tuotu hallituksen kokoukseen valmisteltuna esityksenä ja kaikesta on hallitus myös yhdessä päättänyt ja koittanut tehdä kaikessa koko yhdistyksen kannalta parhaimmat mahdolliset valinnat.
Seuraavaksi haluan nostaa muutamat kehitysideat ja investoinnit, jotka vaativat lisätalousarvion laadinnan. Näiden nostojen lisäksi on myös paljon muitakin, mutta nyt nostan kolme sellaista asiaa, joita itse ehkä pidän kaikista tärkeimpinä Staabin toiminnalle ja joita ei ehkä normaalina jäsenenä tule niin paljoa ajatelleeksi. Elikkäs, mihin sitä rahaa tänä vuonna on sitten mennyt?
Vanhemmat opiskelijat varmasti muistavat, että Staabin laulukirja koki melkoisen muutoksen tänä keväänä. Laulukirjaa muokattiin niin, että vanhat, laulamattomat ja vain sivuja vievät laulut poistettiin, ulkoasua freesattiin, uusia lauluja lisättiin ja mikä parasta totta kai, hintaa laskettiin! Uusia laulukirjoja tilattiin rutkasti myös varastoon, joten tästä syntyi odotettua isompi kuluerä, joka onneksi maksaa itsensä takaisin.
Seuraava huomiota ansaitseva kehitysidea oli Staabin todella kauan kaivattu ikioma college. Collegen logosta järjestettiin kilpailu ja näiden joukosta yleisöäänestyksellä valittiin lopullinen versio. Tämäkin oli idea, jonka realistinen toteuttaminen vaati budjetin suhteen joustoa sekä tuotto- että kulupuolella, mutta täytyy kyllä todeta collegen olleen oikea menestys. Ensimmäinen ryhmätilauksen koko ylitti kaikki odotukset ja nyt syksyllä tehty joukkotilaus oli vähintäänkin yhtä suosittu.
Kolmanneksi ja viimeiseksi nostoksi lisätalousarviosta haluan nostaa meidän kiihtyneen haalarimerkkimyynnin. Jo vuonna 2017 haalarimerkkimyynti lähti suhteellisen jyrkkään nousuun ja vuoden 2018 talousarvioon uskallettiin nostaa tuotto-odotuksia edeltävästä vuodesta. Tuotto-odotukset jäivät ehkä silti turhan pessimistiksi, sillä korttimaksumahdollisuuden saavuttua toimistolle maaliskuussa 2018 (#kehityskehittyy) kiihtyi haalarimerkkimyynti entisestään. Valitettavasti kysyntä lisää myös kuluja ja uusien haalarimerkkien tekeminen maksaa rahaa, joten haalarimerkkien osalta kulupuoli ylittyi jo ennen puolta vuotta ja tämä huomioitiin lisätalousarviossa.
Staabihan on yhdistys, eikä yhdistyksillä ole tarkoituksena voiton maksimoiminen ja siitä syystä mm. kirjanpitolaki ja arvolisäverolakikin meitä armahtaa. Vuoden 2017 tilikausi oli yhdistyksemme mittakaavassa huomattavan ylijäämäinen. Taustalla oli vuosi 2016 ja 50-vuotisjuhlavuosi, joten seuraavana vuonna haluttiin talouden suhteen tehdä varmoja ja fiksuja valintoja. Tämä strategia vei huomattavaan ylijäämään, joka taas on mahdollistanut nämä muutamat tämän vuoden uudet hankinnat. Vaikka mitään huomattavan suuria menoeriähän ei ole tullut ilman saman kokoluokan tuottoja, niin kyllähän ne taseessa olevat rahavarat mahdollistavat uusien investointien tekemisen. Vaikkakin se pitää mainita, että melkein kaikki talousarvioon tehdyt muutokset liittyivät toiminnan kasvamiseen eli kun tulot ja menot kasvavat samassa suhteessa, ollaan vielä positiivisen ilmiön äärellä.
Tässäpä alkaa olemaan kaikki mitä talousvastaavallanne on sanottavaa lisätalousarviosta, joka hyväksyttiin yksimielisesti ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa ja siitä olin hyvin mielissäni. Nyt meillä on taas ajan tasalla oleva talousarvio ja toivottavasti tämä kirjoitus avasi hiukan sitä, miksi lisätalousarviota tarvittiin.
Jos mieleen juolahti kysymyksiä tai kommentteja, niin ne kaikki ovat ehdottoman tervetulleita!
– Essi
